Verkkouutiset

Raportti: Venäjä on Itämeren turvallisuuden ainoa uhka

Asiantuntijaraportti kehottaa Natoa ylläpitämään ja kehittämään rauhanajan merellistä läsnäoloaan Itämerellä.

Suosituksen taustalla on Venäjän käyttäytymistä koskeva sotilaallinen uhka-arvio.

– Venäjä käyttää jokaisen sille tarjoutuvan tilaisuuden haastaakseen länttä merillä, vara-amiraali Heinrich Lange totesi Viron kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) teettämän asiantuntijaraportin  julkistustilaisuudessa Tallinnassa viime viikolla.

Saksan merivoimissa palvellut vara-amiraali Lange on yksi To the Seas Again -raportin neljästä kirjoittajasta.

– Itämeren rantavaltioiden on tehtävä myös itse nykyistä enemmän alueellisen turvallisuuden varmistamiseksi, Lange painottaa.

Sotilaallista turvallisuutta koskevassa keskustelussa viitataan usein Naton peruskirjan viidenteen artiklaan, jossa hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan määritellään hyökkäykseksi kaikkia kohtaan. Sen sijaan peruskirjan kolmannella artiklalla on Langen mukaan taipumus välillä unohtua. Siinä Nato-maat ovat sitoutuneet sekä erikseen että yhdessä ylläpitämään valmiuksiaan aseellisten hyökkäysten torjumiseksi.

Itämeren maiden omien merellisten suorituskykyjen merkitys korostuisi ICDS:n raportin mukaan kriisiaikana. Raportti ei kyseenalaista Yhdysvaltojen ja Britannian kaltaisten laivastomahtien sitoutumista pohjoisten liittolaistensa puolustamiseen, mutta muistuttaa Naton kriisiajan painopisteen olevan mitä todennäköisimmin pohjoisella Atlantilla.

– Itämeren rantavaltioiden on siis kyettävä luomaan ja säilyttämään meren hallinta laivareittien, satamien ja muun kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi, maihinnousuoperaatioiden torjumiseksi ja häiritäkseen [Venäjän] Itämeren laivaston toimintaa, raportti toteaa.

Tehtävien edellyttämiä suorituskykyjä ei sen mukaan tällä hetkellä ole täysimääräisesti olemassa, ja tehokkuuden kehittämiseksi tarvittaisiin uusia Itämeren maiden keskinäisen yhteistyön muotoja.

Yhteinen laivasto-osasto

ICDS:n raportin yllättävimpiin avauksiin kuuluu suositus uuden yhteisen laivasto-osaston perustamisesta. Tämä eräänlaiseksi Itämeren maiden yhteisten merioperaatioiden kehysrakenteeksi hahmoteltu Baltic Maritime Group toimisi tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa, mutta ei sen muodollisena osana.

– Se mahdollistaisi jatkuvan läsnäolon, edistäisi pidäkevaikutusta ja loisi puitteet koulutukselle ja harjoituksille, raportissa kuvaillaan.

Saksan Rostockissa sijaitsevasta uudesta monikansallisesta Itämeren-esikunnasta (Baltic Maritime Component Command, BMCC) on raportin mukaan syytä muodostaa johtokeskus, jolla on rauhan aikana alueellinen koordinaatiotehtävä ja joka voisi toimia yhteisenä komentoesikuntana kriisioloissa.

BMCC on perustettu osana Saksan viimeaikaisia toimia meripuolustuskykynsä vahvistamiseksi Itämeren alueella.

– Saksan tulisi erityisesti ponnistella saadakseen Suomen ja Ruotsin mukaan BMCC:n toimintaan, raportti suosittaa.

Suomen osalta kyse voisi käytännössä olla esimerkiksi muutaman yhteysupseerin asettamisesta Rostockin esikuntaan.

Apua ja mallia Suomesta

Viroa, Latviaa ja Liettuaa raportti kehottaa kehittämään omaa miinantorjuntakykyään ja panostamaan miinoittamiseen, jolla ne voivat tarvittaessa turvata keskeisintä infrastruktuuriaan mereltä tapahtuvalta hyökkäykseltä ja estää vihollisen pääsy strategisesti tärkeimmille alueilleen.

– Suomen merivoimilla on sekä puolustuksellisessa että hyökkäyksellisessä miinasodankäynnissä ihailtavan korkeaa, vuosikymmenten saatossa hankittua osaamista. Uskon, että Suomella olisi tässä suhteessa Baltialle paljon oppeja annettavana.

Baltian maiden kannattaisi raportin mukaan hankkia myös monitoimialuksia, jotka pystyvät torjumaan pinta-aluksia ja sukellusveneitä sekä ylläpitämään johtamisjärjestelmää ja meritilannekuvaa.

– Suomen merivoimille hankittavat Laivue 2020 -korvetit voisivat toimia esimerkkinä. Sellaiset olisivat yksittäiselle Baltian maalle kallis investointi, joten niiden kannattaisi kenties yhdistää voimansa, vara-amiraali Lange toteaa.

Miehittämättömät alukset sopisivat raportin mukaan täydentämään uusia monitoimialuksia, jotka maiden on joka tapauksessa pian hankittava nykyisen, elinkaarensa päähän ensi vuosikymmenellä tulevan aluskantansa tilalle. Maita kehotetaan myös harkitsemaan maalta operoitavien meritorjuntaohjusten hankkimista rannikkonsa, laivaväyliensä ja viestiyhteyksiensä suojaamiseksi.

Uusimmat
MAINOS