Kansainvälisissä suhteissa ja niiden tutkimuksessa käytetyt käsitteet soveltuvat nimekkään ranskalaisen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan, professori Nicolas Tenzerin mielestä huonosti tilanteeseen, jossa Vladimir Putin käy totaalista sotaa demokratioita vastaan.
Analyyseissa vedotaan hänen mukaansa usein realismiin, vaikka Putinin rikollisen toiminnan tosiasiallisessa oikeuttamisessa on kyse pikemminkin pseudorealismista.
– Todellinen realismi koostuu uhkien oikeudenmukaisesta arvioinnista. Pseudorealistit eivät ole ymmärtäneet, että rikosten loputon jatkuminen ja kansainvälisen oikeuden järjestelmällinen rikkominen on otettava huomioon kansainvälistä turvallisuutta analysoitaessa, CERAP-ajatushautomoa johtava Tenzer sanoo Le Figaro -lehdelle antamassaan haastattelussa.
– Aivan kuten ne, joilla on vain vasara, ajattelevat kaikkien ongelmien olevan nauloja, pseudorealistit ovat suhtautuneet Putinin sotaan klassisena alueellisena sotana käsittämättä, että kyseessä on totaalinen sota, hän toteaa.
– Putinilla on globaali suunnitelma tuhota Nürnbergin jälkeen vahvistetut periaatteet: YK:n peruskirja, rajojen loukkaamattomuus, kansainvälinen humanitaarinen oikeus, suojeluvastuu. Kun Putin syyllistyi sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan Tšetšeniassa ja Syyriassa, siihen ei reagoitu. Kukaan ei halunnut puhua Putinin sotarikoksista Syyriassa. Hänelle on annettu lupa tappaa.
Läntiset johtajat suhtautuvat Tenzerin mukaan Putinin rikoksiin yhä ikään kuin ne tapahtuisivat jossain hyvin etäällä, yhteisen maailman ulkopuolella.
– Kun länsimaat eivät ottaneet Itä-Euroopan kommunismin uhrien asiaa omakseen, he tulivat jo ennalta lokeroineeksi strategisen ajattelun ja selittämään, että ne eivät voineet tuntea samoin, koska eivät olleet sitä kokeneet, Tenzer sanoo.
– Samaan tapaan me suhteellistamme ukrainalaisten taistelun Venäjän absoluuttista pahuutta vastaan sanomalla, että se ei ole meidän taistelumme. Me näemme sen alueellisena. Ovatko länsimaalaiset ymmärtäneet 24. helmikuuta 2022 jälkeen Venäjän todellisen olemuksen? Eivät täysin, hän toteaa.
Jos länsi ei olisi pelästynyt Putinin uhkauksia ydinsodasta, vaan asettunut alusta alkaen Ukrainan puolelle YK:n perusoikeuskirjan artiklan 51 mukaisesti, on Tenzerin mielestä todennäköistä, että Venäjä olisi perääntynyt. Nyt ollaan kuitenkin hänen mukaansa tilanteessa, jossa Putin on halvaannuttanut mielemme.
