Rakastan kulttuuria. Vangitsevia kirjoja, teatterin hämyä, hyvää musiikkielämystä, iloa tuovaa lastenkulttuuria, vauhdikkaita elokuvia ja ajatuksia herättävää taidetta.
Kulttuurin paheksuminen jotenkin tarpeettomana osoittaa joko hyvin kapeaa käsitystä kulttuurista tai ymmärtämättömyyttä sen merkityksestä.
Kulttuuri tuottaa paljon hyvää. Etenkin kaupungeissa sillä on yhä keskeisempi merkitys. Tampereen, Helsingin, Turun ja monen muun kaupungin kulttuuritarjonnan kivijalkana ovat edelleen vahvat kulttuurilaitokset, mutta kaupungit ovat jo pitkään vilisseet myös uudenlaista kulttuuria ja pieniä, rentoja tapahtumia. On saari täynnä metallimusiikkia, ulkoilmaelokuvia, uusi kaupunkifestivaali tai vain yli nelikymppisille järjestettyjä diskoja. Ratkaisevaa eivät ole instituutiot, vaan iloinen tunnelma ja matala kynnys.
Uusi kaupunkikulttuuri uudistaa myös vanhaa kaupunkikulttuuria. Museot, teatterit ja orkesterit löytävät uutta yleisöä kaduilta ja toreilta. Tampereella ihmiset ovat ihastuneet, kun Filharmonia on järjestänyt kesäisin avoimia puistokonsertteja.
Tässä on kulttuurin ensimmäinen ja tärkein ansio: se tuo henkistä hyvinvointia ja lisää viihtyisyyttä. Hyvä kulttuuri tarjoaa elämyksiä ja uutta ruokkivaa ajattelua, hyvin usein kohtaamisiakin.
Etenkin nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet huolestuttavassa kasvussa ja yhä useampi työikäinen kärsii uupumuksesta. Tätä taustaa vasten kulttuurin ja tapahtumien asemaa ei pidä alkaa heikentää, päinvastoin. Meidän on pyrittävä vahvistamaan kulttuurin ja tapahtumien asema ja taattava, että kulttuuri on avoinna mahdollisimman monelle ja matalalla kynnyksellä. Tampereella esimerkiksi on tiukassa taloustilanteessa eläville tarjolla Kaikukortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja vaikkapa museoon, teatteriin ja festivaaleille.
Toinen kulma on luovien alojen ja elämysten taloudellinen merkitys. Tampereella olemme ajatelleet kulttuuria, matkailua ja esimerkiksi pelialaa laajana luovien alojen ja elämystalouden kenttänä, jonka tiiviimpi yhteistyö ja vahvistaminen hyödyttää paitsi Tamperetta, myös koko Pirkanmaata. Esimerkiksi kaupungeissa järjestettävät suurtapahtumat puhkuvat taloudellista voimaa koko lähiseudulle. Av-alan kehitystä on tuettu vuonna 2016 aloitetulla tuotantokannustimella, joka onkin nostanut Tamperetta elokuva- ja sarjatuotantojen keskuksena. Tätä elämystalouden alaa pyrimme tuomaan yhteen ja vahvistamaan kaupungin työn kautta.
Kokoomus haluaa, että kulttuuri- ja tapahtuma-ala tunnistetaan lainsäädännössä elinkeinona ja vahvistetaan alan elinvoimaisuutta esimerkiksi jatkamalla tarpeettoman sääntelyn purkamista, jotta ala voi kasvaa ja kansainvälistyä. Myös ihmisten ostovoimaa on kasvatettava, jotta he voivat näiden alojen palveluita myös käyttää.
Suomen talouden veturi ovat suuret kaupungit, ja kulttuuri on merkittävä lisä myös kaupunkien vetovoimaan. Nuoret aikuiset muuttavat sinne, missä tapahtuu ja on hauskaa. Monet osaamisalojen ja luovien alojen yritykset seuraavat perässä. Myös turistit nauttivat spontaaneista tapahtumista. Pelkkä kaunis arkkitehtuuri ei riitä, matkailijat haluavat kokea kaupungin hengen ja päästä osalliseksi kaupunkilaisten elämänmenosta.
Myös koko ajan muuttuva ja kehittyvä uusi kaupunkikulttuuri saa vähitellen vakiintuneita muotoja. Osa siitä institutionaalistuu tai kaupallistuu. Pienistä ja spontaaneista katufestivaaleista, kuten Helsingin Flow Festivalista, on kasvanut jättimäisiä kesätapahtumia. Vapaaehtoisesti pyöritetyistä katukeittiöistä voi kasvaa menestyviä katuruokayrityksiä.
Tulevaisuuden kulttuuri on elävä sekoitus yksilöiden ideoita ja spontaaniutta, perinteisten taidelaitosten kulttuuria ja myös kaupallisesti menestyviä kulttuurikonsepteja. Ne kaikki luovat kaupungin ja maan hengen – sekä hyvää elämää ja hyvinvointia.
