Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen muistuttaa, miten velasta on tällä hallituskaudella aiemmin puhuttu.
– Eräät päättäjät taannoin kertoivat, että tämän hallituksen aikana otettu velka on nolla- tai jopa miinuskorkoista. Ja että vain vasemmistoliitto ymmärtää, mitä velka on, Puttonen toteaa Twitterissä.
Hän jatkaa, että ”nyt se alkaa valkenemaan itse kullekin”.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo antoi viime vuoden syyskuussa ymmärtää, että vain vasemmistoliitossa tajutaan hänen mukaansa, mitä velka kokonaisuudessaan on.
– Olisi tärkeää, että muutkin kuin vasemmistoliiton kannattajat ymmärtäisivät kokonaisuuden – velkaan keskittymällä Suomessa on tehty pahaa jälkeä (ja paljon lisää velkaa!), kun ihmisiä on syrjäytetty rakennetyöttömyystilastoon ja tulevaisuuteen jätetty investoimatta, Saramo kirjoitti Twitterissä.
Tämän vuoden toukokuussa Saramo huomautti, että nykyhallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista, koska Suomen valtion velan korko on kiinteää.
Vesa Puttonen viittaa EK:n johtaja, ekonomisti Sami Pakarisen jakamaan alla näkyvään kuvaan valtiovelan korkojen kehityksestä.
Esimerkkilaskelmassa korkomenot olisivat 3,5 prosentin keskikorolla vuonna 2030 jo peräti seitsemän miljardia euroa. Pakarinen on aiemmin laskenut, että hänen mukaansa maltillisella koko lainakannan 2,4 prosentin keskikorolla korkomenot olisivat vuonna 2026 neljä miljardia euroa vuodessa. Valtiovarainministeriön tämän syksyn ennuste on tätä kesympi, mutta menot nousevat silti koviksi. Ministeriön mukaan valtion korkomenot kiipeävät vuonna 2026 2,3 miljardiin euroon vuodessa.
– Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin, Pakarinen kommentoi.
Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämän eilen julkaistun kyselyn mukaan peräti 81 prosenttia suomalaisista haluaa, että seuraava hallitus puuttuu valtion kovaan velkaantumiseen.
Samanlaista viestiä tuli myös esimerkiksi joulukuun puolivälissä julkaistusta Kantar Publicin yhdeksän maan selvityksestä. Helsingin Sanomien mukaan suomalaiset ovat kyselyn perusteella muihin verrattuna innokkaita leikkaamaan.
Peräti 57 prosenttia vastaajista katsoi kyselyssä, että valtiontalous hyötyisi eniten leikkauksista. 19 prosenttia vastaajista taas pitäisi menot ennallaan. Vain seitsemän prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että menojen lisäämisestä olisi eniten hyötyä.
Eräät päättäjät taannoin kertoivat, että tämän hallituksen aikana otettu velka on nolla- tai jopa miinuskorkoista. Ja että vain vasemmistoliitto ymmärtää, mitä velka on.
Nyt se alkaa valkenemaan itse kullekin. https://t.co/zkyy1KnrwX
— Vesa Puttonen (@InvestmentTraps) December 28, 2022
