Ansiotuloverotuksen kireän progression keventäminen on kasvutoimi, jolla voidaan lisätä talouden aktiivisuutta, edistää inhimillisen pääoman kasvua ja kasvattaa osaamisen tuottamaa arvonlisää yhteiskunnassa. Näin katsoo korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava.
Akava viittaa Akava Worksin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimukseen, jonka mukaan kevyempi verotus voi lisätä talouden aktiivisuutta ja verotuloja jo muutamien vuosien aikajänteellä.
Ylimpien tuloluokkien rajaveroja on laskettu tällä hallituskaudella. Akava kannattaa, että ylempiä rajaveroasteita lasketaan vielä lisää.
Rajavero kertoo, kuinka suuri osa työtulona ansaitusta lisäeurosta menee veroihin. Tutkimuksen mukaan rajaverojen pitäminen 46–49 prosentin yläpuolella todennäköisesti kääntyy itseään vastaan, kun käyttäytymisreaktiot supistavat veropohjaa niin paljon, että verotulot laskevat.
Lisätuloista suurin osa menee veroihin – onko se oikein?
Palkansaajan korkein rajavero, 52 prosenttia mukaan lukien kirkollisvero, koskee laajaa joukkoa palkansaajia, sillä sen piirissä ollaan noin 60 000 euron vuosituloilla.
– Korkea rajaveroaste koskee korkeasti koulutetuille varsin tavallista palkkatasoa eli noin 4 700 euron kuukausipalkkaa (59 000 euroa vuodessa). Akavalaisista palkansaajista 57 prosenttia ansaitsee vähintään tämän verran. Alhaisemmillakin palkkatasoilla rajaveroaste on lähes viisikymmentä prosenttia: jo 3 000 euron kuukausipalkalla lisätienestistä veroihin menee 47,7 prosenttia. Vähintään 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsee 95 prosenttia akavalaisista, kertoo Akavan ekonomisti, johdon neuvonantaja Eugen Koev tiedotteessa.
Hänen mukaansa kireä palkkaverotus vaimentaa palkkauksen merkitystä ja vastaavasti uravalinnoissa koostuvat muut kuin taloudelliset motiivit.
–Palkkaverotuksella on ulkoisvaikutuksia eli se heijastuu yritysten toimintaympäristöön ja talouden rakenteisiin. Yritysten kasvukyky kärsii ja elinkeinorakenteen uudistuminen hidastuu. Talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyyden näkökulmasta ketterät työmarkkinat ja dynaaminen elinkeinoelämä ovat välttämättömiä, Koev sanoo.
Korkea palkkaverotus kytkeytyy myös innovaatiopolitiikan tuloksellisuuteen.
– Käytämme TKI-toiminnan tukemiseen paljon julkisia varoja, mutta saammeko panostuksista täyden hyödyn, jos kireä verotus nakertaa TKI-työtä tekevien motivaatiota, Koev kysyy.
– Palkkaverotus ja innovaatiopolitiikan yhteensovittaminen on olennaista, jotta TKI-panostuksista saadaan odotettu kasvuvaikutus ja veropohja vahvistuu. Luen käsillä olevan tutkimuksen tuloksia niin, että koska kireä palkkaverotus vaikuttaa talouskasvuun niin monen kanavan kautta, julkisen talouden vahvistaminen kestävällä tavalla edellyttää, että korkeimmat rajaverot edelleen laskevat, Koev jatkaa.
Tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.