Raimo Ilaskivi jyrähtää velasta: Tämä on unohtunut

Järkevä velkapolitiikka voi veteraanipoliitikon mukaan toimia suhdanteiden tasaajana.
Helsingin tuomiokirkko ja Allas Sea Pool kuvattuna Suomenlinnan lautalta Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Helsingin tuomiokirkko ja Allas Sea Pool kuvattuna Suomenlinnan lautalta Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Helsingin entisen ylipormestarin ja kokoomuksen entisen kansanedustajan Raimo Ilaskiven mielestä suhdannepolitiikka on otettava mukaan velkakeskusteluun.

– Mihin on unohdettu se oleellisin, järkevän velkapolitiikan käyttö suhdanteiden tasaajana sekä hyvinvoinnin ja kasvun takaajana? Ilaskivi kysyy Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän viittaa ajatukseen keynesiläisestä budjettipolitiikasta. Ilaskiven mukaan laman torjunta edellyttää kysynnän tukemista julkisin toimin, jolloin toimet rahoitetaan velalla. Korkeasuhdanteen aikana talouden ylijäämällä vahvistetaan valtion taloutta.

– Kaiken edellytyksenä on yli vaalikausien jatkuva puolueiden keskeinen yhteistyö, joka – ja vain se – mahdollistaa tällaisen suhdanteita tasaavan toiminnan.

Ajatus velan nollaamisesta eli maksamatta jättämisestä on Ilaskiven mukaan mahdoton ajatus.

– Mitä sanoisivat velkapapereihin sijoittaneet, rahansa menettävät? Mitä sanoisivat kansainväliset luottoluokittajat, jotka silmät tarkkoina seuraavat julkisiin velkapapereihin sijoittajien puolesta luotonsaajien toimia?

Mainos - sisältö jatkuu alla

Veteraanipoliitikon mukaan keskustelu velkajarrusta tarvitsee uutta otetta.

– Käännettä ja monipuolistumista julkisessa velkapolitiikassa ei tapahdu, ellei siihen oteta mukaan myös velan käyttöä suhdannepoliittisesti, keynesiläisen mallin mukaan. Se olisi kansantalouden ja kansalaisten etu.

– Mutta kykeneekö tähän demokraattisesti valittu päättäjäkoneistomme, jonka motiivit velankäyttöön ovat enemmänkin populistiset kuin tieteestä taustaa ammentavat?

Venäjän talous jakautuu yhä selvemmin sotataloudesta hyötyviin ja markkinaehtoista kasvua hakeviin yrityksiin.
Työministeri Matias Marttinen kollegoineen kehottaa Eurooppaa sääntelyn purkuun.
Kelan pääjohtaja painottaa, ettei pelkkä työnhaun velvoite riitä ongelmien ratkaisuun.
Mainos