Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten lainansaanti on todellisuudessa paremmalla tolalla kuin julkisuudessa usein annetaan ymmärtää, pankkien ja rahoituslaitosten edunvalvontajärjestö Finanssiala katsoo.
Suomen yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön syyskuussa julkistamaan Pk-yritysbarometriin vastanneista pienistä ja keskisuurista yrityksistä vain seitsemän prosenttia koki rahoituksen puutteen merkittävimmäksi kasvun tai kehittämisen esteeksi. Sen sijaan 42 prosenttia vastaajista piti yleistä suhdanne- ja taloustilannetta suurimpana kasvun ja kehittämisen jarruna. Verkkouutiset kertoo aiheesta tarkemmin tässä jutussa.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi toppuuttelee huolia pankkirahoituksen saatavuudesta.
– Pk-yritysbarometrin mukaan rahoituksen saatavuusongelmat ovat yrittäjien suurimpien huolien listalla vasta kuudentena. Suhdanne nähdään oikeutetusti suurimmaksi kasvun esteeksi. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vireille pannut konkurssit ovat lähes kaksinkertaistuneet neljässä vuodessa, joten monen yrityksen tilanne on vaikea, Ahosniemi toteaa tiedotteessa.
Ahosniemen mukaan heikko suhdannetilanne ja yrityskentän vaikeudet heijastuvat myös rahoituspäätöksiin. Ahosniemi muistuttaa, että yritykset kyllä saavat pankeista lainaa, mutta yrityksen kannattavuuden, kassavirran, vakavaraisuuden ja vakuuksien tulee olla kunnossa.
– Pitkäaikainen taantuma on valitettavasti heikentänyt monien yritysten kannattavuutta ja laskenut vakuusarvoja eri puolilla maata. Jos vakuuksia jouduttaisiin realisoimaan, pankki ei välttämättä saisi niistä omiaan takaisin. Pankki arvioi yritysasiakkaan lainahakemusta erityisesti maksukyvyn perusteella. Jos siinä on haasteita, mahdollisuudet myönteiseen lainapäätökseen heikkenevät, Ahosniemi perustelee.
Ahosniemi muistuttaa, että finanssialan yhtiöt ovat yritysten kasvun kannalta avainasemassa yritystoiminnan rahoittajina ja vakuuttajina. Suomalaispankit haluavat Ahosniemen mukaan olla rahoittamassa talouskasvua ja yritysten menestystä myös vastaisuudessa. Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että alan niskassa on runsaasti sääntelyä.
– Pääomavaatimukset ja muu sääntely ovat kiristyneet radikaalisti vuosikausia, mikä heijastuu pankkien kykyyn ottaa riskiä. Sääntely on siis siltä osin tehnyt tehtävänsä. Asiaan ei voi juuri vaikuttaa kotimaisen lainsäädännön keinoin, mutta EU-tasolla tilannetta on yritettävä korjata kaikin voimin, Ahosniemi kiteyttää.
Ahosniemi painottaa, että pk-yritysten kasvua hidastavat kapeikot tulisi korjata mahdollisimman perusteellisesti ja rahoituslähteitä olisi saatava monipuolisemmiksi. Pelkän pankkirahoituksen nimeen ei pidä vannoa, vaan sen rinnalle tarvitaan lisää riskiä kantavaa rahoitusta.
– Kirvesmieskään ei vanno pelkän sahan nimiin, vaan valitsee kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat työkalut. Yrityksen kehitysvaihe määrittää osaltaan parhaat rahoitusvaihtoehdot. Etenkin toimintansa alussa olevien yritysten tapauksessa tarvitaan yrittäjän omaa pääomaa ja erilaisia välirahoituksen instrumentteja. Omistajan riskiä ei voi siirtää pankille, Ahosniemi linjaa.
