Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle 1,2 prosentin talouskasvua ja 1,8 prosenttia vuodelle 2025. Tänä vuonna kasvu pysyy ennusteen mukaan nollassa.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander kommentoi X-viestialustalla, että Suomessa on loppuvuonna edessä varsin tyypillinen talouden suhdannekiertoon liittyvä negatiivisen kasvun vaihe eli taantuma.
– Arvioimme sen jäävän lieväksi ja lyhytaikaiseksi ja kasvun elpyvän runsaaseen 1 prosenttiin vuonna 2024.
– Lievä ja lyhytaikainen taantuma ei anna aihetta tukea talouden kokonaiskysyntää julkisin varoin. Julkisen taloudenpidon automatiikka ja finanssipolitiikka tukevat taloutta jo muutenkin vuosina 2023-2024, hän jatkaa.
Valtiolle, kuntiin ja hyvinvointialueille on Spolanderin mukaan piinallisen vaikea rakentaa puskuria pahojen päivien varalle, kun väestön ikääntyminen jarruttaa talouden tulonmuodostusta ja kasvattaa palvelutarpeita ja myös palveluiden yksikkökustannukset kasvavat, julkisen velan korot vaativat yhä enemmän rahaa, sekä talouden rakennemuutos nakertaa verotusta.
– On mahdoton nähdä, miten julkisessa taloudenpidossa saataisiin aikaan kestävä käänne ilman säästöjä; ilman toimia, joilla ylläpidetään kokonaisverokertymää; ilman toimia, joilla tuetaan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua. Kaikkia näitä tarvitaan, Spolander sanoo.
Hän toteaa, että mitä enemmän kykenemme luomaan uutta tuotantoa ja työpaikkoja, sitä vähemmän joudumme kiristelemään hampaita säästöjen ja verotuksen kanssa.
– Talouden rakenteet muuttuvat nyt nopeasti, kun yritykset rakentavat uutta kapasiteettia osana energiasiirtymää ja siihen kytkeytyvää uusteollistumista. Muutos luo kerrankin näkymän sille, mistä usein haikailtu ennustettua nopeampi kasvu voisi Suomessa syntyä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala puolestaan kirjoittaa siitä, miksi velkaantuminen ei näytä vähenevän tämän enempää.
– Hallitus ryhtyy toimeenpanemaan 6 mrd. ohjelmaa. Onneksi suunta muuttuu. Kehitys ilman toimia olisi vielä rumempaa, hän aloittaa viestiketjunsa.
Martikkalan mukaan vm:n ennuste ei ota velkasuhteen kehityksessä huomioon kaikkia tilannetta parantavia harkinnanvaraisia toimia, kuten esimerkiksi työllisyysuudistuksia.
– Velkasuhde vakautuu, mutta pysyvästi parempi kehitys edellyttäisi lisätoimia ja kasvua. Seuraavallekin vaalikaudelle jää paljon tekemistä, Martikkala kommentoi.
Martikkalan mukaan hallituksen puoliväliriihessä tarkastellaan tavoitteita normaalisti. Hallitus on jo käynnistänyt valmistelun siltä varalta, jos tavoite uhkaa karata.
– Nyt ollaan tukevasti 6+3 mrd. vauhdissa.
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá kommentoi Martikkalan ketjua X-palvelussa, että ei ihme, jos velkaantuminen jatkuu leikkauksista huolimatta, sillä kokonaisverotusaste laskee 2022-2025 nykyrahassa noin kahdeksan miljardia euroa, 2,9 prosenttiyksikköä. Lainán mukaan julkinen talous olisi täysin tasapainossa 2027, jos veroaste pidettäisiin vuoden 2022 tasolla.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju puolestaan toteaa X-alustalla, että tänään julkistetun suunnitelman perusteella Orpon hallitus palaa finanssipolitiikassa Sipilän linjoille ja vahvistaa julkista taloutta, kun taas Rinne/Marinin ohjelma oli vahvasti elvyttävä, vaikka koronatoimia ei laskettaisi mukaan.
LUE MYÖS:
Loppu hintojen nousulle? Kotitalouksien ostovoima kääntyy kasvuun
Tänään julkistetun Julkisen talouden suunnitelman perusteella Orpon hallitus palaa finanssipolitiikassa Sipilän linjoille. Rinne/Marinin ohjelma oli vahvasti elvyttävä, vaikka koronatoimia ei laskettaisi mukaan.
Kuviossa plussa vahvistaa julkista taloutta ja miinus elvyttää. pic.twitter.com/DQWFOmVDiR— Aki Kangasharju (@AkiKangasharju) October 9, 2023
Ketjussa muutama nosto taloudesta ja julkisesta taloudenpidosta @VMuutiset tuoreen #talous ennusteen pohjalta. 1/8 https://t.co/9cVC2TZryu
— Mikko Spolander (@MikkoSpolander) October 9, 2023
Fipoa ja talouspolitiikan kokonaisuutta on kuvattu sivuilla 75-80. Hallituksen tähän mennessä tekemien päätösten mittaluokka on 3mrd.
Kuviossa ei kuitenkaan oteta huomioon 3a kokonaisuuta:
💼 työllisyysuudistukset 2,0mrd
🚑hyvinvointialueet 0,9mrd
🍇tyva-maksuratkaisu 0,5mrd
2/4 pic.twitter.com/sAOan8TqZz— Mikko Martikkala (@MikkoMartikkala) October 9, 2023