Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan Ruotsissa yritykset hakevat kasvua huomattavasti suomalaisyrityksiä voimakkaammin.
Etlan sivuilla julkaistussa kolumnissa Kangasharju kirjoittaa, että Suomessa yhtiöt ovat ruotsalaisyrityksiä kannattavampia. Suuremmat voitot perustuvat kuitenkin pienempiin investointeihin.
– Ruotsalaiset panostavat suomalaisia enemmän kasvuun ja hyödyntävät rohkeammin velkavipua, sillä ruotsalaiset jakavat enemmän osinkoja pienemmistä voitoistaan.
Kangasharjun mukaan Ruotsissa yhtiöt ovat velkaantuneet joka vuosi 2010-luvun alusta alkaen, lukuun ottamatta koronavuotta.
– Suomessa yritykset ovat olleet ylijäämäisiä ainakin 1990-luvun lamasta toipumisesta lähtien. Ero Ruotsiin on vain kasvanut tarkasteluajanjaksolla.
– Kysymys kuuluu, miksi suomalaiset jättävät yritykseen enemmän voittoa jakamatta ja käyttävät sen mieluummin velan takaisin maksuun kuin uusiin investointeihin, Kangasharju pohtii.
Hänen mukaansa selityksiä voi hakea arkuudesta, ideoiden puutteesta, näköpiirissä olevasta työvoimapulasta, työn tekemisen heikosta kannustavuudesta tai muista investointiesteistä.
Yksi kyselyissä ilmennyt investointeja vähentävä tekijä on Etlan toimitusjohtajan mukaan tulevaisuuden epävarmuus.
– Ehkä juuri siksi ruotsalaiset uskaltavat ottaa enemmän velkaa. Se ei kuitenkaan kerro, miksi tulevaisuus pelottaa Suomessa Ruotsia enemmän.
Yksi selitys voi Kangasharjun mukaan olla omistajien kannustimissa. Esimerkiksi sukupolvenvaihdokset käyvät yhä yleisemmiksi suurten ikäluokkien vanhetessa.
– Perintöveroon valmistautuminen kannustaa suuria ikäluokkia tulevan kasvun sijaan osinkojen maksuun, koska aina kun yritys kasvattaa arvoaan, samalla myös tulevan polven perintöverotaakka kasvaa.
Perintöveron tuomaa ongelmaa voisi kuitenkin kiertää velkaantumalla ruotsalaisyhtiöiden tapaan, Kangasharju pohtii.
– Tällöin osinkoja voidaan maksaa samalla kun investoidaan. Jäljelle jää kysymys siitä, miksi velkaraha ei maistu perheyrityksillekään.
Toinen mahdollinen syy voi löytyä listaamattomien yhtiöiden verotuksesta.
Kangasharjun mukaan eräs tutkimustulos kertoo, listaamattomien yhtiöiden verotus suosii kiinteän varallisuuden lisäämistä muuten kuin lainarahalla.
– Samalla verotus ohjaa varallisuuden hankintaa huojennetun osingon määrän optimoimiseksi sen sijaan, että varallisuuden kasvattaminen painottuisi tuotto-odotuksen maksimoiviin tuotannollisiin investointeihin.
Verotus voisi Etlan toimitusjohtajan mukaan siten selittää listaamattomien suomalaisyritysten pienempää velkaantuneisuutta.
– Se ei kuitenkaan selitä trendimäisesti kasvaneita osinkoja, sillä huojennettujen osinkojen maksulle on yläraja suhteessa nettovarallisuuteen, hän huomauttaa.
– Kun selvää suomalaisten arkailulle ei näytä löytyvän eikä tutkimuksesta ole saatavilla varmoja keinoja kasvun aikaansaamiseksi, on uskallettava tehdä jotain muuta. Nyt on aika kokeilla myös jotain sellaista, jonka toimivuudesta ei ole olemassa varmaa näyttöä etukäteen.