Suomen kodeissa on yhä enemmän riskialttiita märkätiloja. Kerrostaloasunnon kylpyhuone remontoidaan tavanomaisimmin putkiremonttien yhteydessä, mutta tällä vuosikymmenellä kylpyhuoneiden remontit putkiremonttien yhteydessä ovat vähentyneet vuosi vuodelta.
Vuonna 2024 Suomessa tehdyistä putkiremonteista joka toisessa remontoitiin taloyhtiön jokaisen asunnon kylpyhuone.
– Yhä useammassa putkiremontissa ei remontoida kylpyhuoneita lainkaan. Vuonna 2024 niin oli 26 prosentissa hankkeista. Vuonna 2025 osuus nousi 34 prosenttiin. Tämän vuoden prosentti oli toukokuussa 32. Seuraus on kasvava määrä riskialttiita märkätiloja, sanoo kiinteistöhuoltoyritys Vevex Oy:n toimitusjohtaja Anton Eriksson tiedotteessa.
– Jos kylpyhuonetta ei remontoi, sen kuntoa pitäisi kartoittaa ja huoltaa, Eriksson toteaa.
Putkiremonttien lukumäärä ylipäätään on laskussa. Suomalaisista noin 40 prosenttia asuu kerrostalossa ja yli puolet kerros- tai rivitalossa.
Tiedot selviävät tämän vuoden Putkiremonttibarometrista. Barometrin vastaajat hallinnoivat noin 2000 taloyhtiötä. He ovat Isännöintiliiton paikallisyhdistysten jäseniä tai työskentelevät Isännöintiliiton jäsenyrityksissä.
Taloyhtiöiden vaikeutunut taloustilanne näkyy putkiremonteissa. Rahoitusvaikeuksien vuoksi putkiremontteja on jätetty toteuttamatta joka viidennen isännöintialan ammattilaisen isännöimissä taloyhtiöissä.
– Putkiremontit ovat kallistuneet. Perinteisellä tavalla toteutetun putkiremontin mediaanikustannus on tällä hetkellä Suomessa 890 euroa per asuinneliö. Kaksi vuotta sitten summa oli 832 euroa, Eriksson kertoo.
Hinta ohjaa yhä enemmän remontoijan valintaa
Säästötarpeet lienevät kylpyhuoneremonttienkin vähentymisen pääsyy.
– Yleinen talouskaamos vähentää rahankäyttöä. Hintatietoisuus näkyy siinäkin, että remontoijien valinnassa hinta on yhä ratkaisevampi seikka. Hinnan valintaa ohjaavaksi tekijäksi nostavien määrä on noussut viime vuodesta 9 prosenttia, Eriksson sanoo.
Kylpyhuoneen jättäminen putkiremontin ulkopuolelle kasvattaa huoltamisen merkitystä. Vanhenevien kylpyhuoneiden kuntoa on tarpeen seurata. Kuluvia osia on huollettava.
– Esimerkiksi silikonisaumat kuluvat muuta kylpyhuonetta nopeammin. Vanhat silikoni- ja laattasaumat voivat hapertua, irrota ja homehtua. Huonokuntoiset saumat lisäävät kylpyhuoneen kosteusrasitusta ja hidastavat kuivumista. Pitkittynyt liiallinen vesirasitus heikentää laattojen kiinnityksiä.
Haljenneet ja kuluneet saumat voi uusia kokonaan tai vain vaurioituneelta alueelta.
– Yksittäisiin irtolaattoihinkin on mahdollista puuttua ennen kuin ongelma edellyttää laajempaa korjaamista. Kylpyhuoneen kunnossapidon vaihtoehdot eivät ole vain ne, että ei tehdä mitään tai että remontoidaan kokonaan. Pienet ongelmat olisi hyvä ratkaista ennen kuin niistä kehittyy isoja ja kalliita ongelmia, Eriksson kertoo.
Pintamateriaalien lisäksi ikääntyneessä märkätilassa on tarpeen tarkkailla rakenteiden läpi menevien läpivientien kuntoa. Etenkin lattiakaivon alue on kovalla vesirasituksella.
LUE MYÖS:
Remontointi stressaa suomalaisia, näin tuskaa voi helpottaa