Nyt Puolustusvoimissa tarvitaan nopeampaa suunnittelua, sanoo Puolustusvoimien komentaja, kenraali Janne Jaakkola. Heikentynyt turvallisuustilanne vaatii rinnalle perinteisen 12 vuoden suunnittelusyklin lisäksi ripeämpää, sanoo Jaakkola HS:n haastattelussa.
Hän mainitsee kolme suurta osa-aluetta, joissa pitää olla nopeampia: johtaminen, logistiikka ja siihen liittyvä sotatalous sekä miehittämättömät järjestelmät. Ajatus siitä, että jokaiselle puolustushaaralle eli maa-, meri- ja ilmavoimille osoitetaan vuorollaan oma kehittämisvuosikymmen on vanhentunut. Nyt painopiste on maavoimien kehittämisessä.
Varsinkin miehittämättömät järjestelmät puhuttavat nyt paljon Ukrainassa nähdyn kehityksen vuoksi. Jaakkola ei kuitenkaan painottaisi pelkästään niitä.
– Minun pointtini on se, että Suomen tilanteessa ja sijainnissa meidän ei kannata lähteä miettimään sillä tavalla, että meidän puolustusjärjestelmämme rakentuu jonkin tietyn yhden osa-alueen varaan, Jaakkola sanoo. Hänestä lavettien sijaan pitäisi puhua sensoreista ja asejärjestelmistä, joita lavetit kuljettavat mukanaan.
Suomi tavoittelee itselleen suunnittelussa toisenlaista tilannetta kuin missä Ukraina nyt on. Taistelukenttä Ukrainassa on nyt toisenlainen kuin se oli Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheissa helmikuussa 2022. Nopea, mekanisoitu sodankäynti on jämähtänyt dronekehityksen, elektronisen sodankäynnin, kehittyneiden sensorien sekä tykistön ja raketinheittimien takia. Liike on otettu pois.
– Ei voi olla niin, että me sallimme sen, että jämähdämme johonkin jäykkään puolustukseen ja sitten odotamme, että naapuri massuttaa epäsuoran tulen ja droonit siihen – ja sitten ollaan kuin Ukrainassa. Ei missään tapauksessa.
