Tapaamme helmikuussa Helsingin Kasarmitorilla. Taustalla näkyy puolustusministeriön keltainen rakennus. Pääministeri Paavo Lipposen ykköshallituksessa puolustusministerinä 1995–1999 toiminut Anneli Taina saapuu haastatteluun suoraan puolustusministeri Mikko Savolan (kesk.) lounastapaamisesta.
Paikalla oli ollut Tainan lisäksi kahdeksan muutakin ex-puolustusministeriä. Tuttuja nimiä, kuten Jussi Niinistö, Jyri Häkämies ja Elisabeth Rehn. Mutta myös sellaisia, kuten Juhani Saukkonen ja Carl-Olaf Homén.
Antti Kaikkosta isyysvapaalla sijaistanut Savola halusi osaltaan pitää kiinni perinteestä, jossa puolustusministeri kutsuu ex-puolustusministerit yhteislounaalle.
Helmikuista tapaamista edeltänyt viikko – kuten koko vuosikin – on ollut varsinaista myllerrystä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan. Suomen äkkipäätös hakea Natoon. Prosessin mutkistuminen.
Puheenaiheista lounaalla tuskin oli puutetta?
– Ei ollut. Ja kun tilanne on näin mielenkiintoinen, oli tosi kiva tavata.
Anneli Tainan mukaan jo edellisessä tapaamisessa kävi ilmi, että kaikki paikalla olleet ex-puolustusministerit kannattivat Suomen liittymistä Natoon.
– Ja nyt sitten tapasimme tässä vaiheessa, kun Nato-hakemus on jätetty. Seuraavassa tapaamisessa Suomi on jo sitten varmaan Naton jäsen.
Ex-puolustusministeri Anneli Taina kertoo (Nykypäivä 2/2018) kääntyneensä Nato-jäsenyyden kannalle jo ministerinä toimiessaan, nähtyään kansainvälisen yhteistyön arvon.
Tuolloin 1990-luvun puolivälissä ilmapiiri Suomessa Nato-jäsenyyden ajamiselle oli kaikkea muuta kuin kypsä. Kun EU:n puolustusministerit keksivät kokoontua yhdessä ja Taina halusi mukaan, jo tätäkin paheksuttiin ulkoministeriön suunnasta.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 1998 arvosteltiin Tainan luonnehtineen myös ”hämmentävän suorasukaisesti Natoa hallituksen linjasta poiketen sanomalla, että kihloissa ollaan, hääpäivää ei ole määrätty”.
Ne olivat niitä aikoja. Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on herättänyt Suomessa nyt päin vastoin kiivasta keskustelua siitä, miksei ennusmerkkejä osattu lukea oikein. Tai miksi Natoon ei liitytty jo kauan sitten.
Anneli Taina ei jälkiviisastelusta tai kivien heittelystä vaikuta innostuvan.
– Aina voi tietysti pohtia, onko asioita arvioitu oikein tai väärin. Toisaalta ratkaisut syntyvät aina siinä ajassa, jota elämme. Jos katsomme historiaa taaksepäin, olemme tehneet kuitenkin aika paljon oikeita ratkaisuja. Koko ajan on menty eteenpäin.
– Mehän emme tiedä – kun historia ei mennyt toisin – mikä olisi ollut tilanne, jos olisimme hakeneet Nato-jäsenyyttä aiemmin. Olisiko meidät miten helposti hyväksytty jäseneksi?
Anneli Taina on seurannut läheltä maanpuolustusasioita toimiessaan myös Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana 2006–2012. Hän on pannut tyytyväisenä merkille, miten Ukrainan sodan myötä suomalaisten kiinnostus turvallisuusasioihin on kasvanut. Moni olisi myös valmis toimimaan aktiivisesti näiden asioiden hyväksi.
– Minusta tähän keskusteluun voisi nostaa hyvin esimerkiksi ajatuksen kodinturvajoukoista, jota on aiemmin syystä tai toisesta vähän hyssytelty.
Anneli Taina on kannattanut jo pitkään myös pakollisia kutsuntoja naisille, jotta he saisivat nykyistä paremmin tietoa mahdollisuuksista osallistua erilaisiin maanpuolustustehtäviin. Nyt tämä asia on hallituksen toimesta etenemässä.
– Varmasti tässä ajassa pohditaan sitäkin ihan vakavasti, tulisiko miesten ja naisten olla asevelvollisuuden suhteen tasa-arvoisessa asemassa.
No pitäisikö, mitä mieltä olet?
– En ihan suoralta kädeltä lähtisi tekemään sellaista pykälää, että naiset ja miehet olisivat samalla tavoin asevelvollisia. Pitäisi miettiä se kokonaisuus. Olisiko tässä mahdollista erilaisille, sukupuolineutraaleille valinnoille, pohtii Taina.
Sote-uudistuksen lämmin kannattaja
Vaalien alla julkiseen keskusteluun on noussut vahvasti huoli Suomen velkaantumisesta ja tätä kautta kyvyttömyydestä varautua väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeen kasvuun.
Anneli Taina on toiminut pian kuusi vuotta Kansallisen senioriliiton puheenjohtajana. Kaksi kolmivuotiskautta liiton johdossa tulee täyteen kesällä, jolloin kapula siirtyy seuraajalle.
– Me 70 tai 80 vuotta täyttäneet olemme nähneet ja ymmärtäneet tämän ikärakenteen muutoksen jo kymmeniä vuosia, koska meitä tämän ikäisiähän on niin paljon. Vahva talous on varmin tae sille, että palvelut toimivat eikä ikäihmisten asema yhteiskunnassa heikkene.
Anneli Taina korostaa, että yhteiskuntaa pitää kehittää ja tarkastella kuitenkin kokonaisuutena.
– Olemme liiton vaalitavoitteissa 2023–2027 asettaneet sloganiksi ”Kaikenikäisille hyvä Suomi”, mikä tarkoittaa sitä, ettei nuorten ja ikäihmisten asioita saa asettaa vastakkain.
Anneli Taina on myös Pirkanmaan aluevaltuutettu ja seuraa tarkasti sote-uudistuksen etenemistä ja toteutusta. Hän on suhtautunut alusta saakka uudistukseen myönteisesti.
– Näen sote-uudistuksen valtavana mahdollisuutena parantaa palveluita. Olen ollut tätä mieltä silloinkin, kun kokoomuksessa on suhtauduttu tähän nihkeästi. Toki uudistus edellyttää onnistuessaan sitä, että alueilla tehdään järkeviä päätöksiä ja niille suunnatut voimavarat ja rahat käytetään oikein.
Juttu on julkaistu myös maaliskuussa ilmestyneessä Nykypäivä-lehdessä (1/2023)