Puolustusmenojen kasvattaminen lisäisi merkittävästi Euroopan talouskasvua, arvioi saksalainen tutkimuslaitos tuoreessa raportissa. Kielin talousinstituutti tutki, miten puolustusmenojen tuntuva kasvattaminen korreloisi talouskasvun kanssa.
Tutkimuslaitoksen mukaan vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että puolustusmenojen lisääminen kasvattaisi tuotantoa, hankintoja sekä työllisyyttä ja sitä kautta toisi talouskasvua.
– Varovaisen arvion mukaan Euroopan laajuinen bkt kasvaisi 0,9 prosentista 1,5 prosenttiin, jos puolustusmenot kasvaisivat 2 prosentista 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen, instituutti arvioi raportin johtopäätöksissään.
Tutkimuslaitos muistuttaa, että vaikutukset riippuvat myös kontekstista, esimerkiksi Euroopan keskuspankin rahapoliittisista toimista ja investointien rahoituslähteistä.
Tutkimuksen mukaan bkt:n kasvu jää pienemmäksi, mahdollisesti jopa negatiiviseksi, jos korotukset rahoitetaan veronkorotuksilla. Instituutin mukaan puolustusmenojen lisäykset tulisi rahoittaa pääosin julkisella velalla.
– Tämä pätee erityisesti tehtäessä tilapäisiä menolisäyksiä. Pysyviä menolisäyksiä olisi myös aluksi rahoitettava julkisella velalla puolustushankintojen keston vuoksi, raportissa todetaan.
Tutkimuksen mukaan puolustusmenojen lisääminen ei ole taantuman aikana sen haitallisempaa kuin noususuhdanteen aikana.
Kielin instituutin mukaan puolustusmenojen kasvusta seuraava tuottavuuden kasvu voi olla pitkällä aikavälillä huomattava.
– Parhaat esimerkit kehityksestä ovat sotilaalliset sovellukset, joiden heijastusvaikutukset ulottuvat yksityiselle sektorille. Tästä on myös tutkimuksellista näyttöä. Puolustusmenojen tilapäinen yhden prosenttiyksikön lisäys suhteessa bkt:hen voisi lisätä pitkän aikavälin tuottavuutta neljännesprosentilla esimerkiksi tutkimuksen ja kehittämisen (t&k) kautta.
Viime vuonna julkaistussa EKP:n entisen pääjohtajan Mario Draghin raportissa t&k-menojen lisääminen tunnistettiin yhdeksi tärkeimmistä toimista Euroopan jälkeen jääneen tuottavuuden kohentamiseksi.
Raportin mukaan lähes 80 prosenttia Euroopan puolustushankinnoista tehdään EU:n ulkopuolelta. Pitkän aikavälin hyöty edellyttää, että hankintoja tehdään tulevaisuudessa yhä enemmän Euroopasta.
– Puolustus on eurooppalainen julkinen hyödyke, ja sen pitäisi olla paljon koordinoidumpaa: organisoida ja rahoittaa Euroopan tasolla, raportissa todetaan.
Raportissa muistutetaan myös, että sotilasmenojen bkt-prosenttiosuuksien asettaminen voi olla haitallista, koska se voi esimerkiksi vähentää kannusteita tehdä hankintoja tehokkaasti.
EKP arvioi euroalueen talouden kasvavan kuluvana vuonna 0,9 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia.