Venäjän helmikuussa aloittama täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan horjuttaa Puolan puolustusministerin Mariusz Blaszczakin mukaan vakavasti koko Euroopan turvallisuutta ja muistuttaa siitä, että sodankäynnin raaimmatkaan muodot eivät ole jääneet historiaan.
– Venäjän Ukrainaa vastaan käymän julman hyökkäyksen takia olemme turvallisuuskriisissä. Olimme toivoneet, että emme joutuisi enää koskaan kohtaamaan laajamittaista konfliktia Euroopassa. Venäjän aggressio todistaa Moskovan uusimperialistista pyrkimyksistä, totaalisesta piittaamattomuudesta Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria kohtaan ja valmiudesta käyttää sotilaallista voimaa naapureitaan vastaan, Blaszczak totesi Warsaw Security Forum -konferenssissa, jota Verkkouutiset seurasi paikan päällä Varsovassa.
– Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö hyökkäystä olisi suunniteltu jo Venäjän toteuttamista joukkojen keskityksistä lähtien. Moskova pelasi kyynisesti aikaa teeskennellessään vuoropuhelua lännen kanssa vain saattaakseen loppuun sotilaalliset valmistelunsa ja ilman vähäisintäkään hyvää tahtoa diplomaattisen ratkaisun saavuttamiseksi, hän sanoo.
Harkittaessa mahdollisia uusia neuvotteluavauksia Venäjän suuntaan Kremlin vilpillinen toimintatapa on hänen mukaansa syytä pitää mielessä. Sama koskee Valko-Venäjää, jonka hän katsoo asettuneen Venäjän rinnalle hyökkäyksen ensi päivistä alkaen.
Vihdoin varoituksia kuullaan
Natoa puolustusministeri Mariusz Blaszczak kehottaa valppauteen joka ilmansuunnalla, sillä Venäjä pyrkii yhä aktiivisemmin horjuttamaan turvallisuutta kaikkialla arktiselta alueelta ja Itä-Euroopasta Mustallemerelle, Etelä-Kaukasukselle, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan.
– Ukraina on tällä hetkellä edelleen Venäjän aggressiivisen politiikan pääkohde, mutta uhan olemassaolo on tunnistettu jo vuosien ajan, Blaszczak sanoo.
Hän viittaa maansa edesmenneen presidentin Lech Kaczynskin jo Georgian sodan aikana vuonna 2008 esittämään varoitukseen, jonka mukaan Venäjän seuraavia hyökkäyskohteita olisivat Ukraina, sen jälkeen Baltian maat ja lopulta kenties myös Puola. Naton läntiset jäsenmaat sulkivat hänen mukaansa pitkään korvansa itäisten liittolaistensa esittämiltä varoituksilta, mutta nyt niitä vihdoin kuullaan.
– Yksikään maa ei kykene yksin vastaamaan koko uhkien ja haasteiden kirjoon. Euroatlanttisen yhteisön on siksi syytä omaksua proaktiivinen ote suhteessa Venäjän yrityksiin horjuttaa sääntöperusteista maailmanjärjestystä ja uhata turvallisuuttamme, hän toteaa.
Naton on hänen mukaansa vahvistettava sotilaallista, taloudellista ja humanitaarista tukeaan Ukrainalle, mutta myös tarjottava pidäke erityisesti niiden itäisen sivustansa jäsenmaiden suojaksi, jotka ovat oman maantieteellisen asemansa vuoksi kaikkein altteimpia Venäjän aggressioille.
– Tämä on olennaista myös sen jälkeen, kun tämä sota aikanaan päättyy. Näyttää epätodennäköiseltä, että Venäjä arvioisi uudelleen lännenvastaista paradigmaansa tai suhtautumistaan vallitsevaan kansainväliseen järjestykseen.
