Puola siirtää 10000 sotilasta Valko-Venäjän rajalle

Joukoilla varaudutaan Wagner-sotilaiden uhkaan ja vastataan laittomien siirtolaisten vyöryyn.
Rajavartija partioi Puolassa Valko-Venäjän rajalla toukokuussa 2023. AFP / LEHTIKUVA / WOJTEK RADWANSKI
Rajavartija partioi Puolassa Valko-Venäjän rajalla toukokuussa 2023. AFP / LEHTIKUVA / WOJTEK RADWANSKI

Puola aikoo vahvistaa joukkoja Valko-Venäjän vastaisella rajallaan siten, että heidän määränsä nousee kymmeneen tuhanteen. Puolan puolustusministeri Mariusz Blaszczak kertoi asiasta tänään puolalaisen radiokanavan haastattelussa.

Joukoista noin 4 000 henkeä auttaa Puolan rajaviranomaisia estämään laittomien siirtolaisten tulon maahan, joita Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka käyttää hybridivaikuttamiseen.

Puola on arvioinut, että tämän vuoden aikana rajan yli on pyrkinyt luvattomasti 19 000 ihmistä pääasiassa Lähi-Idästä ja Afrikasta.

Loput 6 000 ovat puolustusministerin mukaan reservissä Wagner-joukkojen mahdollisten aggressioiden varalta.

Eilen kerrottiin venäläisiin sisäpiirilähteisiin perustuen, että Wagner-joukot olisivat saaneet lähtöpassit Valko-Venäjältä Lukashenkan kyllästyttyä odottamaan, että Moskova maksaa palkkasotilasarmeijan majoittamisesta.

Sotaa seuraava Institute for the Study of War ISW arvioi tuoreimmassa katsauksessaan, että julkisuuteen levinneiden tietojen perusteella voi olettaa, että Venäjän ja Valko-Venäjän tekemä sopimus kapinaan nousseiden wagnerilaisten turvapaikasta Valko-Venäjällä on katkolla.

ISW kuitenkin toteaa, että Wagner-sotilaiden tämänhetkinen tilanne Valko-Venäjällä on epäselvä.

Katsauksessa arvioidaan, että Venäjän presidentti Vladimir Putin näkee Wagner-johtajan Jevgeni Prigozhinin uhkana omille pitkän tähtäimen tavoitteilleen ja haluaa erottaa Wagnerin taisteilijat Prigozhinista ja mahdollisesti sulauttaa heidät muihin Venäjän joukkoihin.

Venäjä ja Ukraina ovat neuvotelleet Minskissä jo 2014 ja 2022. Kummastakaan ei seurannut mitään mikä olisi estänyt nykyistä sotaa.
Hyökkäyssodan vastoinkäymiset voimistavat Kremlin Aljaksandr Lukašenkaan kohdistamaa painetta.
Valko-Venäjä suostui sulkemaan Venäjän droonihyökkäyksissään käyttämät linkkiasemat.
Mainos