Virolaisen turvallisuusasiantuntija Meelis Oidsalun mukaan Puolan vastaus Venäjän tekemään ilmatilaloukkaukseen oli poikkeuksellinen, koska Naton alueelle tunkeutuneita lennokkeja ei ole aiemmin ammuttu alas. Tämä on johtunut Naton varovaisuudesta.
– Ulkoministeri Radosław Sikorskin joistakin katkerista lausunnoista on ilmennyt, että Puolaa on pidätelty. Nyt Puola kuitenkin päätti reagoida, sillä kyse oli ennennäkemättömän suuresta määrästä vihamielisiä drooneja, eikä reagoimatta jättäminen olisi enää ollut mahdollista (uhka oli tarpeeksi akuutti), Oidsalu kirjoittaa Postimees -lehdessä.
Venäjä ampui Puolaan keskiviikon vastaisena yönä useiden tuntien aikana 19 lennokkia, joista Puola ampui osan alas. Operaatiossa oli mukana myös muiden Nato-maiden hävittäjiä ja muuta kalustoa.
Oidsalu kirjoittaa, että venäläisdroonit ovat tunkeutuneet syksystä 2023 lähtien Romanian, Baltian ja Puolan alueille.
– Uutinen on se, että vihdoin reagoitiin ja Naton jäsenvaltio rikkoi tähän asti Natossa vallinneen tabun ja käytti voimaa venäläistä asejärjestelmää vastaan, Oidsalu kirjoittaa.
Puolan voimakas puolustusreaktio antaa hänen mukaansa aiempaa enemmän liikkumavaraa myös muille Naton itärajan valtioille.
– Baltian hallituksille Puolan tapahtumat merkitsevät sitä, että omaa reagointikykyä on kiireellisesti parannettava, Oidsalu toteaa.
Turvallisuusasiantuntija toteaa, panikointiin ei ole syytä, koska ”tällainen outo ilmasota on jatkunut Venäjän ja Naton välillä jo kaksi vuotta”.
– Hyvä uutinen on, että puolustavia voimavaroja kuitenkin käytetään, kun uhka on todellinen ja merkittävä. Toivottavasti myös Virossa loppuvat keskustelut siitä, monenko vuoden päästä sota tulee vai tuleeko ollenkaan, Oidsalu kirjoittaa.
– Tietyissä kapeissa uhkasegmenteissä meidän on oltava valmiita puolustamaan jo tänään maatamme ja naapureitamme sotilaallisesti. Tässä ei ole merkitystä sillä, saapuuko sotilasdrooni tänne vahingossa vai tahallisesti: jos uhka ihmishengille on todellinen, meidän on kyettävä suojaamaan kansalaisia ja infrastruktuuria.
