Puola linnoittaa Valko-Venäjän vastaisen rajansa

Valko-Venäjältä tulevat siirtolaiset huolettavat Puolan hallitusta.
Linnoitteita Puolan ja Venäjän Kaliningradin vastaisella rajalla. AFP / LEHTIKUVA / WOJTEK RADWANSKI
Linnoitteita Puolan ja Venäjän Kaliningradin vastaisella rajalla. AFP / LEHTIKUVA / WOJTEK RADWANSKI

Puola aikoo linnoittaa Valko-Venäjän vastaisen rajansa ensi kesään mennessä, kertoo Financial Times.

Maan tavoitteena on eristää ja sulkea maiden välinen raja täysin, sekä estää Venäjää käyttämästä siirtolaisia hybridiaseena. Suunnitelmana on, että maahan ei pääsisi enää siirtolaisia Valko-Venäjältä.

Sisäministeri Maciej Duszczykin mukaan rajalinnoitteiden vahvistamisen myötä raja on niin lähellä sataprosenttisen turvallista, kuin on mahdollista.

– Tämä keinotekoisesti luotu siirtolaisreitti suljetaan ensi kesänä. Toivon ja uskon niin, Duszczyk kommentoi.

– Turvallisuus on tärkeämpää kuin siirtolaisuus.

Poimintoja videosisällöistämme

Puola on jo aiemmin lähettänyt asevoimien joukkoja Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen. Alueelle on myös asennettu yönäkö- ja lämpökameroita sekä rakennettu uusi tie helpottamaan joukkojen partiointia.

Vanhaa viisimetristä raja-aitaa on myös tarkoitus vahvistaa.

Sisäministeri varoitti myös, että Puolan on oltava valmis Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenkan yrityksiin eskaloida konfliktia sekä sabotoida Puolan raja-infrastruktuuria.

Varsova on jo aiemmin pyytänyt EU:lta rahoitusta uuteen East Shield -sotilasinfrastruktuuriprojektiin, jonka tarkoituksena on rakentaa panssariesteitä ja ilmavalvontajärjestelmiä maan itärajalle. Yhteensä molempien projektien arvioidaan maksavan jopa kolme miljardia euroa.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut, että Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapurit saisivat yhteensä 170 miljoonaa euroa Venäjän ja Valko-Venäjän masinoiman siirtolaisuuden torjumiseen.

Dusczyk kertoi Puolan valmistelevan myös uuden tien rakentamista Kaliningradin vastaiselle rajalle, jotta puolalaisjoukot voisivat reagoida nopeammin mahdollisiin Venäjän enklaavista lähtöisin oleviin turvallisuusuhkiin.

Mielenosoitusten teemat liittyivät Ukrainan sisäpolitiikkaan ja muuhun Venäjän valtion kannalta hyödylliseen.
Venäjä ja Ukraina ovat neuvotelleet Minskissä jo 2014 ja 2022. Kummastakaan ei seurannut mitään mikä olisi estänyt nykyistä sotaa.
Hyökkäyssodan vastoinkäymiset voimistavat Kremlin Aljaksandr Lukašenkaan kohdistamaa painetta.
Mainos