Puola ei enää tunnusta nimeä Kaliningrad

Tästä lähtien puolalaisissa kartoissa Kaliningrad on Królewiec eli Königsberg.
Kaliningrad eli Königsberg. Puolaksi nyt jälleen Królewiec. LEHTIKUVA / AFP Patrick Hertzog
Kaliningrad eli Königsberg. Puolaksi nyt jälleen Królewiec. LEHTIKUVA / AFP Patrick Hertzog

Puolan tasavallan paikannimien nimistölautakunta on tehnyt 9. toukokuuta voimaan tulleen päätöksen, jonka mukaan tästä lähtien puolalaisissa teksteissä Kaliningradin sijaan tulisi käyttää kaupungin alkuperäistä puolalaista nimeä Królewiec, kertoo puolalainen media.

Samoin kaupunkia ympäröivää aluetta (oblastia) ei tulisi enää kutsua Kaliningradin alueeksi vaan Królewiecin alueeksi (obwód królewiecki).

Nimistölautakunta huomauttaa, ettei Kaliningrad ole kaupungin ja sitä ympäröivän alueen alkuperäinen nimi. Kyse on vanhasta saksalaisesta Itä-Preussin pääkaupungista Königsbergistä, joka liitettiin Venäjän SFNT:an vuonna 1946. Królewiec taas on Königsbergin puolalainen vastine.

Venäjään liittämisen myötä neuvostovalta nimesi kaupungin Neuvostoliiton muodollisen valtionpäämiehen eli korkeimman neuvoston puheenjohtajiston puheenjohtajan Mihail Kalininin mukaan.

Puolan nimistölautakunta huomauttaa myös, että Kalininin allekirjoitus on puolalaisiin kohdistuneen Katynin joukkomurhan toteuttaneessa käskyssä, joten nimellä Kaliningrad on ”puolalaisille tunteita herättävä, negatiivinen kaiku”. Lisäksi päätöksellä kamppaileen Venäjän ”venäläisen maailman” ideologiaa vastaan.

– Jokaisella maalla on oikeus käyttää kielessään paikannimiä, joilla ne perinteisesti kulttuuriperinnön osana tunnetaan, eikä sitä voida pakottaa käyttämään nimiä, joita sen oma kieli ei hyväksi, huomauttaa lautakunta perustelussaan.

Kalininilla taas ei ollut mitään sidosta itse kaupunkiin, vaan diktaattori Josif Stalinin aikana moni paikka sai nimensä Kalininin mukaan. Kalinin kuoli kuukausi Königsbergin uudeleen nimeämisen jälkeen. Venäjän historiassakin kaupunki on alkujaan tunnettu Kjonigsberginä tai Korolevetsina.

Venäjä voi yrittää kiristää muita Nato-maita siten, että Yhdysvallat pakottaisi liittolaisensa neuvottelemaan ja antamaan periksi.
Mielenosoitusten teemat liittyivät Ukrainan sisäpolitiikkaan ja muuhun Venäjän valtion kannalta hyödylliseen.
Mainos