Puolan merivoimien ensimmäinen uusi fregatti ORP Wicher on laskettu vesille Gdynian telakalla. Alus on osa maan laivastohistorian suurinta modernisointihanketta, jonka kokonaisarvo on noin 3,5 miljardia euroa, Notes from Poland -uutissivusto raportoi.
Noin 140-metrinen ORP Wicher on suunniteltu saattotehtäviin, ilmapuolustukseen ja muihin merellisiin suojaamisrooleihin. Se on ensimmäinen kolmesta uudesta merivoimille tilatusta, brittiläiseen Arrowhead 140 -alustyyppiin perustuvasta monitoimifregatista, jotka edustavat nykyaikaisinta osaamista ja antavat panoksensa Naton yhteiseen puolustukseen pohjoisilla merillä, tarvittaessa kauempanakin.
– Puolasta on muodostumassa Itämerelle vahva voima, pääministeri Donald Tusk sanoi seremoniassa, johon hän osallistui presidentti Karol Nawrockin rinnalla.
Kolmen uuden fregatin on tarkoitus muodostaa Puolan pintalaivaston ydin. Ne korvaavat kaksi nykyistä Yhdysvalloissa 1970-luvulla rakennettua Oliver Hazard Perry -luokan fregattia.
Toisen fregatin – Burzan – rakentaminen Gdynian telakalla alkoi toukokuussa 2025 ja kolmannen – Huraganin – huhtikuussa tänä vuonna. Ohjelman on määrä valmistua vuoden 2031 loppuun mennessä. Kaikki kolme fregattia varustetaan brittiläisillä CAMM- ja CAMM-ER- ohjuksilla, laivatykeillä sekä pintatorjuntaohjuksilla, joilla voidaan iskeä kohteisiin yli 200 kilometrin etäisyydeltä.
Niiden tehtäviin kuuluu sekä merireittien ja kriittisen energiainfrastruktuurin suojelu että osallistuminen Naton pysyvien monikansallisten laivasto-osastojen toimintaan.
Suomalaisittain saattaa olla huomionarvoista, että Puola luokittelee uudet aluksensa monitoimifregateiksi, mutta Suomen Merivoimissa uutta Pohjanmaa-luokkaa käsitellään monitoimikorvetteina.
Puolan uudet sotalaivat ovat toki 140 metrisiä ja uppoumaltaan noin 7 000 tonnia, kun Pohjanmaa-luokan luvut ovat vain noin 117 metriä ja 4 300 tonnia. Niiden tehtävät ovat kuitenkin pitkälti samankaltaiset, ja monessa Nato-maassa jo Pohjanmaa-luokan mitat omaava alus luokiteltaisiin empimättä fregatiksi.
Huipputason sukellusveneitä Saabilta
Venäjän Ukrainaan kohdistama aggressio on käynnistänyt Puolassa massiivisen varustautumisen. Maan puolustusbudjetti on bkt:hen suhteutettuna Naton suurin, ja maa on myös liittokunnan merkittävin aseiden tuoja.
Viime vuosina Puola on suuntautunut yhä vahvemmin juuri Itämeren alueelle ja solminut aiempaa tiiviimpiä talous-, energia- ja puolustussuhteita alueellisten liittolaistensa kanssa. Vuonna 2025 Puola ja Ruotsi allekirjoittivat strategisen kumppanuussopimuksen puolustus- ja talousyhteistyöstä ja järjestivät ensimmäiset kahdenväliset sotaharjoituksensa Itämerellä.
Osana merivoimiensa modernisointiohjelmaa Puola on myös tilannut ruotsalaisyhtiö Saabilta kolme uuden sukupolven A26-stealth-sukellusvenettä. Hankinnan kokonaisarvo on noin 4,5 miljardia euroa.
Aiemmat panostukset ovat painottuneet maa- ja ilmavoimiin. Vuoteen 2030 mennessä Puolan armeijalla pitäisi olla käytössään muun muassa 1 100 taistelupanssarivaunua, mikä on NfP:n mukaan enemmän kuin Saksalla, Ranskalla, Britannialla ja Italialla yhteensä.