Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Katja Kokko sanoo Diabetes-lehdessä, että koko termistä hyvinvointi on tullut hieman ärsyttävä muotikäsite.
– Ikään kuin me kaikki tietäisimme, mitä kukin meistä sillä tarkoittaa, Kokko toteaa.
Psykologina Kokko pyrkii lähestymään hyvinvointia mielen näkökulmasta. Hän kuitenkin huomauttaa, että hyvinvointi on kokonaisvaltaista ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin mielenterveys.
Monesti hyvinvoinnin perustaksi mielletään fyysinen terveys. Kokon mukaan hyvinvointi ei kuitenkaan tarkoita vain sairauden puuttumista. Esimerkiksi diabetesta sairastava voi tuntea itsensä täysin terveeksi sairaudestaan huolimatta.
– Oma arvio terveydestä on aina suhteessa omaan aiempaan terveyteen tai omaan viiteryhmään. Jos esimerkiksi sairaus on saatu lääkityksellä hyvin haltuun, itsensä voi tuntea varsin terveeksi, Kokko pohtii.
Miten sitten hyvinvointia voisi mitata? Kokon mukaan yksi lähtökohta oman hyvinvoinnin pohtimiseen voisi olla maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä elämänlaadusta. Siihen kuuluu kuusi osa-aluetta: fyysinen ja psykologinen terveydentila, toimintakyky, sosiaaliset suhteet, ympäristö ja arvot.