Professorin mukaan työelämä hyötyy roboteista

Työturvallisuudesta huolehtiminen on kuitenkin ihmisen vastuulla.
Pepper-palvelurobotti Digiloikka palvelurobotiikan tulevaisuuteen - huomaamaton teknologia ikäihmisten apuna mediatilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 11. tammikuuta 2017. Tilaisuudessa esiteltiin, miten huomaamaton teknologia avustaa ikäihmisiä arjen apuna ja robotiikka palvelee julkisissa tiloissa, LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Pepper-palvelurobotti Digiloikka palvelurobotiikan tulevaisuuteen - huomaamaton teknologia ikäihmisten apuna mediatilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 11. tammikuuta 2017. Tilaisuudessa esiteltiin, miten huomaamaton teknologia avustaa ikäihmisiä arjen apuna ja robotiikka palvelee julkisissa tiloissa, LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kehittyneiden robottijärjestelmien ihmismäiset piirteet voivat parantaa ihmisen ja robotin välistä vuorovaikutusta, kertoo Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston julkaisu.

Työterveyslaitoksen asiantuntijan mukaan on kuitenkin keskeistä ymmärtää, millaisiin tehtäviin robottia voidaan hyödyntää, jotta työturvallisuus säilyy.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tuoreen julkaisun mukaan robottien lisääntyessä on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota työturvallisuuteen vaikuttavaan suunnitteluun. Inhimillisessä suunnittelussa robotille annetaan ihmismäisiä piirteitä, jotka helpottavat työskentelyä robotin kanssa. Piirteet voivat liittyä esimerkiksi robotin ulkomuotoon, kykyihin tai käyttäytymiseen.

Työterveyslaitoksen työturvallisuuden tutkimusprofessori ja inhimillisten tekijöiden asiantuntija Anna-Maria Teperi katsoo, että teknologian tulisi aina olla käytettävää sekä helposti ymmärrettävissä ja opittavissa. Näin ihminen voi käsittää, millaisiin asioihin kone kykenee tai miten itse tulisi eri tilanteissa toimia.

– Digitalisaation myötä on viimein alettu puhua laajemmin ihmislähtöisestä suunnittelusta, jossa huomioidaan miten kone, teknologia tai teknologinen järjestelmä voivat parhaiten auttaa ihmistä onnistumaan. Tavoitteena ei ole poistaa ihmistä työprosessista, vaan delegoida robotille mekaanisia tehtäviä, jotta ihmiselle vapautuu aikaa vaatimpiin töihin, Teperi sanoo tiedotteessa.

Robotti on hyvä renki, huono isäntä
Poimintoja videosisällöistämme

Ihmisen ja robotin yhteistyö on tehokasta ja turvallista, jos ihmisen luottamus robottiin ja robotin kyvyt kohtaavat. Liiallinen luottamus robottiin voi luoda turvallisuusriskejä.

– Inhimilliseksi suunniteltu robotti on tiimin jäsen, jonka kyvykkyyden selvittäminen vaatii aikaa ja tutustumista. Jos teknologiaan alkaa luottaa liikaa, on riskinä, että omaa ajattelua ei enää haasteta, ajaudutaan alivireyteen tai mukavuudenhaluun, Teperi kertoo.

Ihmislähtöisessä suunnittelussa tuleekin kiinnittää huomiota siihen, milloin ihmismäiset piirteet edistävät työskentelyä ja milloin eivät. Jos robotille on suunniteltu silmät, vaikka se ei näe, saattaa ihminen tulkita sen käyttöä väärin. Tämä voi lisätä väärintulkintoja ja tätä kautta tuottaa haasteita ja vaaroja työpaikoilla.

Robottien lisääminen fiksusti
Mainos - sisältö jatkuu alla

Turvallisuuden näkökulmasta on olennaista, että ihminen hallitsee työprosesseja ja hahmottaa kontekstin, jossa robottia käytetään. Yleisesti ottaen Teperi kuitenkin näkee, että suomalainen työelämä voi hyötyä robotiikan lisäämisestä, jos tietyt periaatteet otetaan huomioon.

– Tärkeintä on, että robotit tukevat ihmisen työtä ja tarpeita, eikä toisinpäin. Parhaimmillaan robotin kanssa työskentely tarkoittaa, että ihmiselle jää enemmän aikaa ratkoa sellaisia asioita, jotka vaativat ihmisen sosiaalisia taitoja ja kyvykkyyksiä. Työturvallisuudesta huolehtiminen on kuitenkin aina ihmisen vastuulla, Teperi toteaa.

 

Julkisella sektorilla on tarjolla yllättävän paljon etätyömahdollisuuksia.
Kansanedustajan mukaan määräaikainen työsuhde on monelle nuorelle tärkeä väylä työelämään.
PAM muistuttaa, että oikeuden päätöstä tulee noudattaa.
Mainos