Makrotaloustieteen professori Niku Määttänen sanoo toivovansa enemmän keskustelua menosäästöistä.
– Ei-niin-tärkeät menot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa tärkeämpiä menoja, hän kirjoittaa X-viestialustalla.
Helsingin Sanomat julkaisi tänään artikkelin, jonka otsikon mukaan taloustieteilijät kiristäisivät verotusta. Syynä on julkisen velkaantumisen tahti. Määttänen oli yksi jutun haastateltavista.
Varman toimitusjohtaja Risto Murto totesi aiemmin tänään HS:n juttuun viitaten, että taloustieteiden traditio ohjaa ekonomistit kommentoimaan tarkemmin verojen korotusmahdollisuuksia kuin menojen leikkauksia, jotka jätetään pitkälti poliittisen päätöksenteon areenalle.
Määttänen on listannut X-päivitykseensä mahdollisia säästökohteita.
– Palkattomien jaksojen työeläke-etuudet olisivat minusta luonteva säästökohde. Valtio esimerkiksi rahoittaa 59 euron lisäeläkkeen (per kk) siitä hyvästä, että suorittaa maksuttoman korkeakoulututkinnon. Ei kai tämä voi olla ainakaan hyvinvointivaltion ydintä?
Määttäsen mukaan aikuiskoulutustuki on myös hyvä säästökohde, ja hän sanoo antavansa hallitukselle pisteet siitä, että tuesta luovutaan.
– Korkeakoulutuksen maksuttomuus. Tiellä (varsinkin ruuhkaisella) ajamisen maksuttomuus. Vastikkeettomat yritystuet, Määttänen jatkaa listaa.
Hän lisää, että edellä mainitut ”eivät todellakaan” ole ainoita kohteita joista kannattaisi keskustella.
– En esimerkiksi ymmärrä, miksi tuemme maataloutta niin paljon kuin nyt tuemme.
Määttäsen mukaan on luontevaa, että taloustieteilijät kommentoivat useammin verotuksen kuin menojen rakennetta, sillä menoja pitäisi arvioida suhteessa niille annettuihin tavoitteisiin, jotka ovat usein epäselviä.
– Esimerkiksi eläkejärjestelmän tavoitteena lienee helpottaa kulutuksen tasoittamista yli elinkaaren ja turvata säällinen toimeentulo kaikille iäkkäille. Korkeakoulutuksen kohdalla minusta kyse on pitkälti siitä, kuka maksaa ja minkälaisia kannustinvaikutuksia maksutapaan liittyy, Määttänen selventää.
Hän toteaa, että esimerkkeinä mainittuja säästöehdotuksiakin voi varmasti kritisoida lähtien liikkeelle vähän erilaisista tavoitteista.
– Toisaalta mitä enemmän tavoitteista on nyt erilaisia näkemyksiä, siitä hyödyllisempää niistä voisi olla keskustella julkisuudessa. Tällaiseen keskusteluun voi tietenkin osallistua kuka tahansa, eikä taloustietelijöillä tarvitse siinä olla muita suurempaa painoa.
LUE MYÖS:
Risto Murto: Suomi tarvitsee tutkimusta, miten menoja pitäisi leikata
Osa palkattomien jaksojen työeläkekertymistä. 2/https://t.co/d0KCqj59fz
— Niku Määttänen (@NikuMaattanen) December 29, 2023
Korkeakoulutuksen maksuttomuus. 4/https://t.co/AuELgvxVdR
— Niku Määttänen (@NikuMaattanen) December 29, 2023
Vastikkeettomat yritystuet. 6/https://t.co/pDFMeZqVvH
— Niku Määttänen (@NikuMaattanen) December 29, 2023
Mutta kuten Essi tässä toteaa, menoja pitäisi arvioida suhteessa niille annettuihin tavoitteisiin. Tavoitteet ovat usein epäselviä (ainakin minulle). Ehkä maataloustuilla tavoitellaan lähinnä maanviljelijöiden tukemista? 8/https://t.co/WRwtRoPBYl
— Niku Määttänen (@NikuMaattanen) December 29, 2023