Helsingin yliopiston tulevaisuuden teknologioita ja yhteiskuntaa tutkiva professori Minna Ruckenstein ihmettelee tapaa, jolla teknologiaa ja tekoälyä pidetään usein tavoitteena itsessään.
Hän kommentoi Ylellä, miten tekoäly liitetään usein automaattisiin säästöihin ja tehokkuuteen.
– Erottelukykyä ei vain kerta kaikkiaan tällä hetkellä ole riittävästi, Ruckenstein sanoo.
Tämä johtaa siihen, että tekoäly ja datakeskukset määritellään yksinkertaistavasti joko hyviksi tai huonoiksi, hän selventää.
Yksinkertaistavasta ajattelutavasta kertoo oletus siitä, että teknologiaa lisäämällä saataisiin automaattisesti aikaan säästöjä ja tehostamista. Näin ei kuitenkaan aina ole.
Ruckenstein nostaa esimerkiksi Apotti-potilastietojärjestelmän, joka hidasti ja hankaloitti monen lääkärin työtä.
Näin voi hänen mukaansa käydä, jos teknologiaratkaisuja luodaan ylhäältä käsin ymmärtämättä käyttäjien asiantuntemusta ja sitä, mihin ongelmiin pyritään vastaamaan.
Teknologian ja tekoälyn lisääminen ei saisi olla tavoite itsessään, vaan teknologian tulisi edistää yhteiskunnallisia tavoitteita, Ruckenstein sanoo. Silti usein ajatellaan, että teknologia johtaa automaattisesti säästöihin.
– Ongelma on se, ettei tällaista automaattia tai oikotietä todellisuudessa ole, Ruckenstein sanoo.
Poliitikkojen pitäisi hänen mukaansa suhtautua kriittisemmin erilaisten teknologiaratkaisujen käyttöönottoon.
– Päättäjiltä pitäisi löytyä uskallusta sanoa: Nyt minä en ymmärrä, mistä tässä puhutaan, selittäkää tämä konkreettisesti. Meidän pitäisi uskaltaa kysyä, mikä on se yhteiskunta, mitä me tällä teknologialla haemme, Ruckenstein sanoo Ylelle.