Pelkästään kuluvan vuoden ennusteissa Venäjän talous laskee 10–15 prosenttia ja inflaatio laukkaa 20 prosentin paikkeilla. Parempaa ei ole luvassa lähivuosina, sillä talouspakotteiden odotetaan kiristyvän jatkossa.
– Venäjällä kansalaisten ostovoima laskee. Kova inflaatio voisi tarkoittaa sitä, että venäläisten kannattaisi tulla ostamaan tavaroita Suomesta. Ruplan kurssi on nyt ennen sodan alkua olleella tasolla eli noin 80 ruplalla saa euron. Mutta riskit ovat pääasiassa heikkenemisen puolella, koska ruplan arvoa kontrolloidaan vahvasti. Ruplan arvo ei tule nousemaan, vaikka sota loppuisi, sanoo Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT-kauppakorkeakoulun professori Juha Väätänen Uutissuomalaiselle.
Hän ennakoi, että kansainvälisten yritysten vetäytyminen Venäjältä jatkuu.
– Niillä on moraalinen velvollisuus toimia oikein. Jääminen olisi maineriski ja talousnäkymät Venäjällä ovat huonot. Kun ne lähtevät, ne eivät palaa. Yritysten hallituksissa on vaikeata perustella paluuta ja investointeja Venäjälle.
Väätänen on tutkinut viime vuosina Venäjälle asetettujen talouspakotteiden vaikutuksia.
Länsimaissa tiedetään, että öljyn ja kaasun ostamisen lopettaminen Venäjältä olisi nopein tie ajaa Venäjän talous polvilleen. Öljy ja kaasu muodostavat yli 65 prosenttia Venäjän vientituloista.
Rajuin isku Venäjälle on toistaiseksi ollut sen valuuttavarantojen jäädytys. Venäjällä on ulkomailla 600 miljardin dollarien eli yli 500 miljardin euron varat kiinni ulkomaalaisissa velkapapereissa.
– Valuuttavarannosta reilu puolet on länsimaissa, ja tämä osuus on jäädytetty. Venäjän valtion omat velat erääntyvät. Jos se ei pysty maksamaan laskujaan, Venäjästä voi tulla kansainvälisesti maksukyvytön ja se vaikuttaa kaikkeen. Tämä voi tapahtua ihan viikkojenkin sisällä, eri lähteiden mukaan jopa 4. toukokuuta eli viikkoa ennen venäläisille tärkeää voitonpäivää, Väätänen kertoo Uutissuomalaiselle.
Venäjä kerää nyt ulkomaista valuuttaa omilta vientiyrityksiltään.
– Niiden pitää muuttaa kaikista vientituloistaan 80 prosenttia rupliksi, jotta valtio saa käyttöönsä dollareita.
Väätänen arvelee, että Venäjä ei ehkä koskaan saa takaisin jäädytettyjä varoja, sillä maailmalla pohditaan jo niiden käyttämistä Ukrainan jälleenrakentamiseen sodan jälkeen.