Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori, HUS-yhtymän diagnostiikkajohtaja ja kokoomuksen uusmaalainen eduskuntavaaliehdokas Lasse Lehtonen ei pidä kannatettavana veroasteen nostamista. Uuden Suomen blogissaan Lehtonen ottaa kantaa eduskuntavaalien alla käytävään verokeskusteluun.
Lehtonen huomauttaa, että alkuvuonna voimaan astuneen sote-uudistuksen mukanaan tuomaa veromuutosta ei ole onnistuttu tekemään niin, ettei se muuttaisi veroprosentteja. Valtiovarainministeriön mukaan tavoitteena on, ”ettei kenenkään verotus kiristy tai kevenny liikaa”, Lehtonen lainaa.
– (Sanna) Marinin hallituksen sote-uudistuksen rahoitusmalli, jossa valtio pääosin rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan, astui voimaan vuoden 2023 alusta. Samalla muuttui palkansaajien verotus, sillä kuntien soteen käyttämä rahoitus siirtyi kerättäväksi kunnallisveron sijasta valtionverotuksella. Valtionverotus on progressiivista, mikä tarkoittaa kovempaa marginaaliverotusta eli että lisäansioista yhä suurempi osuus menee veroihin. Veroasteikoissa tämä näkyy nyt esim. 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevasta ylöspäin. Veronmaksajien keskusliiton tilastojen mukaan vuonna 2022 marginaaliveroprosentti 38000 euroa vuodessa ansaitsevalle palkansaajalle oli 48,1%, mutta vuonna 2023 tuolla palkkatasolla marginaaliveroprosentti on jo 49,5%.
Lehtonen tyrmää keskustelussa esiin nousseen Tanskan mallin. Tanskassa veroaste on Suomea korkeampi, ja Tanskan kaltaista veromallia on pidetty keinona paikata julkisen talouden kestävyysvajetta.
– Ehdotuksen tosiasiallisten vaikutusten arvioimiseksi on hyvä vilkaista Tanskan ja Suomen palkkatulojen veroprosentteja eri ansiotasoilla: 30500 euron vuosiansioilla palkansaajan veroprosentti v. 2022 oli Tanskassa 32,6% ja Suomessa 22,6%, 47000 euron vuosiansiolla Tanskan veroprosentti oli 35,1% ja Suomen 31,0%, mutta 152500 euron vuositulolla palkkatulon kokonaisveroprosentti Tanskassa oli 46,8% ja Suomessa 48,1%.
– Tanska siis verottaa pienituloisia palkansaajia selvästi Suomea kovemmin, mutta suurituloisia taas keveämmin kuin Suomi, Lehtonen kirjoittaa.
Blogissaan Lehtonen viittaa lukujen osalta Veronmaksajain keskusliiton tilastoihin.
Kokoomus on esittänyt työn verotuksen keventämistä ja erilaisten haittaverojen lisäämistä niiden sijaan, Lehtonen toteaa. Hän pelkää, että työn verotus johtaa Suomessa pahimmillaan aivovuotoon.
– Olemme nimittäin pikkuhiljaa ajautuneet tilanteeseen, jossa työn tekemisellä ei Suomessa enää oikein vaurastu. Kehitys on koko yhteiskunnan kannalta hyvin vaarallinen, koska se on omiaan vähentämään sosiaalista kiertoa sekä esim. kiinnostusta kouluttautumiseen. Toki joillekin vasemmistostrategeille kansan pitäminen köyhänä voi olla houkutteleva keino varmistaa oma kannattajajoukko, vaikka proletariaatin diktatuurin mainitseminen ei vasemmistopolitiikan muotitermeihin enää kuulukaan.
– Pahimmillaan kehitys voi jopa johtaa siihen, että parempaa elintasoa haluavat lähtevät Suomesta sellaisiin maihin, joissa vaurastuminen myös omalla työllä on mahdollista.
Lehtonen korostaa, että verotus ja sen progressio ovat välttämättömiä keinoja varmistaa hyvinvointivaltion ydintoimintojen saavutettavuus ja oikeudenmukaisuus. Samalla verotuksella voidaan myös tuhota asioita, Lehtonen kirjoittaa, 1700- ja 1800-luvuilla vaikuttanutta yhdysvaltalaistuomari John Marshallia lainaten.
– On nimittäin niin, että veroprosentin kasvattaminen usein lopulta pienentää verokertymää. Korkea verotus kun vähentää halukkuutta työntekoon ja yrittämiseen. Suomen ongelmana ei nyt ole vain valtion talouden alijäämä, vaan myös heikko talouskasvu. Työn korkea verotus kohdistuu usein juuri niihin toimijoihin, joiden varassa maamme tuottavuuden kehitys ja talouden kasvu lepää.
– Ei siis olisi kovinkaan viisasta tehdä nyt sellaisia verotuksellisia toimia, joilla entisestään vähennettäisiin halukkuutta työn tekemiseen taikka joilla tuhotaan kovasti kaivatun talouskasvun mahdollisuus, Lehtonen päättää bloginsa.
