Vladimir Putin valittiin aikaisemmin maaliskuussa viidennelle kaudelleen Venäjän presidenttinä. Vaikka 71-vuotias Putin kohtaa Venäjän politiikassa yhä vähemmän todellista vastustusta, ovat spekulaatiot presidentin tulevaisuudesta käyneet vilkkaina yli kaksivuotiseksi venyneen Ukrainan hyökkäyssodan myötä. Monet asiantuntijat kuittaavat ennustukset Putinin hallinnon tai jopa koko Venäjän romahtamisesta toiveajatteluna, mutta osa näkee tämänkin skenaarion mahdollisena, käy ilmi Expressenin ruotsalaisille Venäjä-tuntijoille laatimasta kyselystä.
– Venäjä on iso maa, jonka ote kaikista alueista on heikompi kuin mitä luulisi. Kehitys, jossa Venäjä hajoaa osiin jos sota hävitään ja hallinto kaatuu, on ehdottomasti mahdollinen, sanoo Itä-Euroopan tuntija Inga Näslund Olof Palmes Internationella Center-ajatushautomosta.
Lundin yliopiston historian emeritusprofessori, useita kirjoja Venäjän ja Itä-Euroopan historiasta kirjoittanut Kristian Gerner ei pidä Venäjän romahdusta todennäköisenä, vaan esittelee lehdelle oman näkemyksenä maan tulevaisuudesta.
– Kaikkein realistisin skenaario on se, että turvallisuuspalvelut kiristävät otettaan väestöstä. Maa ei hajoa. Venäjä ei romahda, Gerner sanoo.
Pitkän uran Ruotsin sotilastiedustelussa tehnyt everstiluutnantti Jörgen Elfving ei myöskään usko Venäjän hajoamisen olevan näköpiirissä, vaikka ei pidä sitä pidemmällä tähtäimellä mahdottomana vaihtoehtona. Nyt puheet ovat kuitenkin toiveajattelua, Elfving sanoo.
– Venäjä oli lähellä romahdusta 1990-luvulla, kun erilaiset separatistiset pyrkimykset olivat vahvoilla. Putin pysäytti kuitenkin sen kehityskulun, ja nykyisen sortokoneiston ja keskushallinnon aikana pidän hajoamisen riskiä pienenä.
Tilanne voi Elfvingin mukaan kuitenkin muuttua, riippuen siitä miten tappiot Ukrainassa iskevät federaation eri osiin. Myös resurssien väheneminen ja pienemmät panostukset Venäjän syrjäseutujen infrastruktuuriin ja palveluihin voivat ruokkia maan hajoamista, hän sanoo.