Julkistalouden professori Roope Uusitalo muistuttaa, että valtiontalouden tasapainottaminen on entistä vaikeampaa kasvaneiden korkomenojen myötä. Pelkkä talouskasvu ei enää riitä korjaamaan tilannetta.
Velkaantumisessa ei ole mitään tiettyä hälyttävää rajaa, vaan kyseessä on pikemminkin tasainen heikentyminen.
– Varsinainen huoli liittyy siihen, että se velan kasvuvauhti on ollut hurja, Uusitalo sanoo Taloussanomille.
Professorin mukaan Suomessa joudutaan todennäköisesti turvautumaan lähitulevaisuudessa sekä menojen karsimiseen että verojen kiristämiseen.
– Tavalliselle kansalaiselle se varmasti näkyy molempina, eli todennäköisesti verojen korotuksena ja sitten julkisten palvelujen karsimisena, Roope Uusitalo toteaa.
Suomen valtion velka oli kesäkuun lopullla 220,2 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu velka oli 259,6 miljardia euroa. Julkisen velan osuus bruttokansantuotteeseen nousi huhti-kesäkuussa 90,3 prosenttiin.
Vaarana on, että velan kasvu heikentää lainanantajien luottamusta Suomeen. Tällöin korkomenot nousevat entisestään.
– Kreikka on ollut aika hyvä esimerkki siitä, että jossain vaiheessa ei lainan tarjoajilta löytynyt enää uskoa siihen, että Kreikka pystyy selviämään veloistaan, professori muistuttaa Talsalle.
LUE MYÖS:
Ministeriön hurja ennuste: Valtion korkomenot 15 miljardia euroa 2030-luvun lopulla (VU 13.8.2026)