Miehitetystä Krimin niemimaasta on muodostumassa Venäjälle sotilaallisen voimavaran sijaan yhä suurempi rasite, arvioi St. Andrewsin yliopiston strategian professori Phillips O’Brien.
Hän katsoo Venäjän olevan nyt tosipaikan edessä:
– Ukrainan strategia Krimin eristämiseksi näyttää sekä kiihtyvän että tuottavan konkreettisia tuloksia. Jos venäläisillä ei ole kykyä vastata tähän pian, Krim saattaa joutua eristetyksi, mistä koituisi heille (venäläisille) melko vakavia strategisia seurauksia, O’Brien kirjoittaa Substack-uutiskirjeessään.
– Se voi johtaa Venäjän (sotilaallisen) voiman kuolemansilmukkaan, hän toteaa X-palvelussa.
Hänen mukaansa Ukrainan iskujen tavoitteena on eristää niemimaa askel askeleelta Venäjästä ja tehdä sen miehityksestä Moskovalle logistisesti ja strategisesti kallista.
Ukraina on viime aikoina kiihdyttänyt iskujaan Krimin sotilaallista ja logistista infrastruktuuria vastaan. Iskujen kohteina ovat olleet muun muassa energiakohteet, kuljetusyhteydet, lauttaliikenne ja Kertshinsalmen alueen infrastruktuuri.
Ukraina pyrkii katkaisemaan niemimaan huoltoketjuja ja vaikeuttamaan Venäjän sotilaallista huoltoa Krimin kautta Hersonin ja Zaporižžjan suunnille. Iskuja on tehty muun muassa siltoihin, rautateihin, polttoainekuljetuksiin ja sotilassaattueisiin.
O’Brien muistuttaa kirjoittaneensa jo kesällä 2024, että Ukrainan suunnitelma Krimin eristämiseksi etenisi todennäköisesti vaiheittain. Ensimmäinen vaihe oli hänen mukaansa Venäjän Mustanmeren laivaston toimintavapauden kaventaminen ja Krimin meriyhteyksien heikentäminen.
Seuraavat vaiheet ovat vaikeampia: maayhteyksien ja huollon vaikeuttaminen sekä lopulta paineen kasvattaminen Kertshinsalmen siltaa vastaan. Silta on ollut sodan aikana useiden iskujen kohteena
O’Brienin mukaan Ukrainan viimeaikaiset iskut viittaavat siihen, että Kiova pyrkii kaventamaan Venäjän kykyä suojata siltaa ja Krimin huoltoreittejä. Hän viittaa ukrainalaislähteiden väitteeseen, jonka mukaan Ukraina olisi lamauttanut jäljellä olevia venäläisiä ilmatorjuntajärjestelmiä, jotka suojaavat Kertshinsalmen siltaa.
Polttoainepula on kuitenkin konkreettinen seuraus, joka näkyy jo siviilielämässä. Krimin venäläinen miehityshallinto on perustellut rajoituksia huoltovarmuuden turvaamisella, mutta O’Brienin mukaan päätös rikkoo Kremlin pitkään ylläpitämää kuvaa Krimistä normaalina ja vakaana osana Venäjää.
– (Venäjän presidentti) Vladimir Putin on aina pitänyt yllä kuvitelmaa, että Krim on onnellinen ja toimiva osa Venäjän valtiota. Näin ei ole enää.
Polttoainetta myydään venäläisviranomaisten mukaan vain hallinnon ja turvallisuuden kannalta välttämättömille toimijoille.
O’Brien pitää rajoitusta poikkeuksellisen merkittävänä.
– On vaikea liioitella sitä, kuinka vakava Krimin polttoainetilanteen täytyy olla, jotta siviileihin kohdistuva näin ankara rajoitus otetaan käyttöön.