Sodan pitkittyminen Ukrainassa voi johtaa lopulta Vladimir Putinin syrjäyttämiseen, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Kivinen arvioi Ilta-Sanomille.
– Kun asevelvollisia aletaan kutsua rintamalle laajasti ja sota vain jatkuu, niin silloin vastarinnan todennäköisyys kasvaa.
– Mikäli ihmiset ovat tottuneet elämään rauhassa vuosikymmeniä, tällainen muutos voi johtaa erittäin voimakkaaseen vastareaktioon. Näen sen oikeastaan ainoana mahdollisena tilanteena, jossa Putin voisi horjua, Kivinen sanoo IS:lle.
Putin on ollut Venäjällä vallassa käytännössä koko 2000-luvun ajan. Hän oli syrjässä presidentin paikalta vuosina 2008–2012, koska silloinen perustuslaki salli saman henkilön olla presidenttinä vain kaksi kautta peräkkäin. Tuolloin Putin toimi maan pääministerinä Dmitri Medvedevin toimiessa presidenttinä. Putin palasi presidentiksi vuoden 2012 vaalien jälkeen. Sittemmin perustuslakia on muutettu.
Kivisen mukaan Putinin asemaa vahvistaa myös se, että hänen edustamansa Yhtenäinen Venäjä-puolue on käytännössä ainoa valtapuolue Venäjällä. Sen vuoksi vaaleissa Putinin asemaa on lähes mahdotonta murtaa etenkin, kun poliittinen oppositio maassa on vaiennettu.
Vaikka Putinin asema vaikuttaa horjumattomalta, hänet on mahdollista syrjäyttää. Kivinen muistuttaa IS:lle, että Putin voi kaatua myös inhimillisistä syistä kuten sairastumisen takia. Myös Kremlin valtaeliitin sisällä voi tapahtua vallankaappaus, mutta sen todennäköisyyttä on vaikea arvioida.
– Sitä eivät sitten ensimmäisenä tiedä länsimaiset asiantuntijat. Sellaisen täytyy tapahtua kulissien takana. Ja sitä edellyttää, että mukana on armeija tai jokin muu merkittävä väkivaltakoneisto, Kivinen arvioi IS:lle.