Ryhmäpaine voi olla yksi tekijä, joka saa journalismin opiskelijat kannattamaan punavihreitä puolueita, Tampereen yliopiston journalistiikan professori Laura Ahva arvioi Verkkouutisille.
Taustalla on tuore Nordic Journalism Students 2025 -kysely, jonka mukaan peräti 70 prosenttia alan korkeakouluopiskelijoista kannattaa vasemmistoliittoa, vihreitä tai SDP:tä. Tampereen yliopistossa osuus nousee 78 prosenttiin.
Jos tiettyjen puolueiden kannatus opiskelijoiden keskuudessa on näin ylivoimaisen suurta, se voi vaikuttaa opiskelijoiden arvomaailmaan ja äänestyskäyttäytymiseen. Silloin vasemmistolaisesta arvomaailmasta tulee yhteisön hyväksytty mielipide.
– Tämä liittyy siihen, millaista kulttuuria yhteisössä näyttäytyy ja mitkä ovat sallittuja tapoja ajatella ja elää, Ahva sanoo.
Myös Tampereen yliopiston journalistiikan yliopisto-opettaja Jari Väliverronen pitää mahdollisena, että enemmistön näkemykset heijastuvat muiden opiskelijoiden ajatteluun.
– Opiskelijat voivat pohtia, mitä heidän odotetaan vastaavan ja mitä muut vastaavat, hän toteaa.
Näin ollen osa opiskelijoista on voinut ilmoittautua vasemmistopuolueiden kannattajiksi, vaikka he eivät olisikaan asiasta niin varmoja tai heillä ei edes olisi mitään puoluekantaa.
Miksi journalismin opiskelijat kallistuvat vasemmalle?
Miksi journalismin opiskelijat ovat niin vahvasti kallellaan vasemmalle? Väliverrosen mukaan asiaan liittyy varmasti useita seikkoja. Yhdeksi selittäväksi tekijäksi hän arvelee sen, että journalistiikan opiskelijoista suurin osa on naisia. Esimerkiksi Tampereen yliopiston journalismiopintoihin 2000-luvulla valituista opiskelijoista noin 75–80 prosenttia on vuosittain ollut naisia.
Muissa tutkimuksissa on havaittu, että etenkin nuorten miesten ja nuorten naisten mielipiteet ovat polarisoituneet. Tutkimusten mukaan nuoret miehet ovat aiempaa konservatiivisempia ja kannattavat naisia useammin oikeistolaisia puolueita. Samaan aikaan naiset kannattavat yhä useammin arvoliberaaleja arvoja ja äänestävät vasemmistolaisia puolueita.
– Tämä on varmasti yksi selittävä tekijä, etenkin kyse on näin naisvoittoisesta alasta.
Laura Ahvan mukaan alan ”naisistuminen” ei kosketa pelkästään opiskelijoita vaan koko alaa. Työelämässä olevista toimittajista kasvava määrä on naisia. Ilmiölle ei ole nimettävissä yksiselitteistä syytä. Ahva arvelee, että taustalla voi olla se, että toimittajan työ mielletään usein luovaksi ammatiksi. Se voi osaltaan tehdä ammatista houkuttelevamman naisten näkökulmasta. Asiaan voi vaikuttaa oleellisesti sekin, että journalismin opiskelijaksi on vaikea päästä suurten hakijamäärien ja aloituspaikkojen vähyyden vuoksi. Läpipääsyä edesauttaa hyvä koulumenestys. Arvosanojen perusteella tytöt ovat keskimäärin menestyneet poikia paremmin.
Ahva uskoo, että vasemmistolaisten opiskelijoiden korostuminen voi johtua siitäkin, että journalistiikka nähdään ylipäänsä yhteiskuntatieteelliseksi alaksi. Perinteisesti ne ovat vetäneet enemmän vasemmalle kallellaan olevia ihmisiä kuin esimerkiksi perinteisesti oikeistolaisten suosimana nähdyt luonnontieteelliset (kutsutaan myös teknisiksi aloiksi) tai taloustieteelliset alat.
– Puoluekannatuksen jakauma olisi varmasti erilainen, jos se olisi tehty jollekin toiselle alalle.
Tulokseen vaikuttaa keskeisesti vastaajien ikäkin. Vastaajista 30 prosenttia oli iältään 18–21-vuotiaita, 33 prosenttia 22–24-vuotiaita ja 36 prosenttia yli 25-vuotiaita. Noin kaksi kolmesta vastaajasta oli siis alle 25-vuotias. Perinteisesti vihreät ja vasemmistoliitto ovat nuorten suosimia puolueita, mikä osaltaan selittää niiden korkeaa kannatusta.
Ahvan mukaan tuloksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa eräs muukin asia.
– Suuri osa vastaajista on tällä hetkellä pienituloisia. Se selittää sen, miksi hallituspuolueiden kannatus on niin alhainen. Etenkin, kun viime aikoina on tehty opiskelijoiden tukiin kohdistuvia leikkauksia. Tuloksiin vaikuttaa aina sekin, millaisessa ajassa ne tehdään.
Poliittiset kannat puhuttavat säännöllisesti
Toimittajaksi opiskelevien poliittiset kannat nousevat keskustelunaiheeksi säännöllisesti ja heidän on aiemminkin epäilty olevan kallellaan vasemmalle. Väliverronen huomauttaa, että aiheesta on olemassa silti vain vähän tutkimustietoa.
Esimerkkinä hän mainitsee vuonna 2016 Politiikka -lehdessä julkaistun tutkimuksen, missä selvitettiin koulutusalan yhteyttä korkeakouluopiskelijoiden yhteiskunnallisiin asenteisiin. Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän opiskelijoiden keskuudessa ylivoimaisesti suosituin puolue oli vihreät 47,7 prosentin kannatuksella. Toiseksi suosituin oli vasemmistoliitto 27,3 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi suosituin oli SDP 11,4 prosentin kannatuksella. Tämän tutkimuksen kohdalla ongelmaksi muodostuu kuitenkin pieni otanta: journalistiikan ja viestinnän vastaajia oli vain 44.
– Tampereella journalistiikkaan otetaan nelisenkymmentä opiskelijaa vuosittain. Meillä on siis aktiivisia alan opiskelijoita noin 200. Viestinnän opiskelijat ovat vielä erikseen eli tutkimuksen otos on hyvin pieni meidän opiskelijoiden keskuudessa, Väliverronen huomauttaa.
Lisäksi vuonna 2020 journalismin korkeakouluopiskelijoille toteutetun kyselyn mukaan vihreät ja vasemmistoliitto olivat journalismin opiskelijoiden suosikkipuolueet. Vastaajista 31 prosenttia ilmoitti äänestävänsä vihreitä ja 26 prosenttia vasemmistoliittoa. Vastaajista 70 prosenttia ilmoitti, ettei missään nimessä äänestäisi perussuomalaisia. Tässäkin kyselyssä ongelmaksi muodostuu pieni otanta, sillä vastaajia oli alle sata.
Alalle toivotaan eri tavalla ajattelevia nuoria
Kuten tuoreen ja aiempien kyselyiden tuloksista ilmenee, oikeistolaisten puolueiden kannatus on journalismin opiskelijoiden keskuudessa vähäistä. Miksi journalistiikka ei sitten kiinnosta oikeistolaisia nuoria ja miten heitä saataisiin hakijoiksi nykyistä enemmän?
Sekä Ahva että Väliverronen toivovat, että journalistiikkaan saataisiin entistä enemmän eri tavalla ajattelevia nuoria. Tällä tavoin pystyttäisiin huolehtimaan alan moninaisuudesta ja siitä, ettei toimittajaksi hakeutuisi vain tietyn aatesuunnan ihmisiä.
– Tietysti se olisi journalismin uskottavuuden kannalta hyvä, että toimittajat edustaisivat mahdollisimman hyvin kansaa. Tätä kysymystä on pohdittava myös toimitusten sisällä ja mietittävä toimituksen johdon linjauksia, jotta juttuihin ei tule vinoumia, Väliverronen pohtii.
Yksi esimerkki vinoumasta on se, jos toimituksessa päätetään haastatella vain tiettyä aatesuuntaa edustavia asiantuntijoita ja jättää tietyt näkökulmat tarkoituksella kuulematta. Joskus vinoumia voi muodostua tahattomastikin.
– Tällaiset asiat pitäisi ottaa huomioon, jotta päästään mahdollisimman hyvään lopputulokseen.
Opiskelijoita ei valita puoluekannan perusteella
Suomessa jokaisella opiskelijalla on kuitenkin vapaus hakea opiskelemaan itseään kiinnostavia aloja, joten korkeakoulujen vaikutusmahdollisuudet asiaan ovat vähäiset. Sekään ei kuulosta varteenotettavalta vaihtoehdolta, että opiskelijoiksi otettaisiin aina tietty määrä oikeistolaisia puolueita kannattavia nuoria, jotta tasapaino säilyisi.
– Ketään ei valita opiskelijaksi poliittisten mielipiteiden perusteella. Pääsykokeissa kiinnitetään huomiota aivan eri asioihin, Ahva muistuttaa.
Väliverrosen mukaan se voisi johtaa nykyistä pahempiin ongelmiin, jos alan opiskelijoita ja työelämässä olevia toimittajia alettaisiin valita puoluekantojen perusteella. Hän muistuttaa, että näin toimittiin esimerkiksi Ylessä vielä 1970-luvuilla.
– Silloin katsottiin puolueiden tasapainojen mukaan, keitä palkataan toimittajiksi.
Toimittajien palkkaaminen puolueen jäsenkirjan perusteella olisi vielä vakavampi uhka journalismin riippumattomuudelle kuin tiettyjen aatesuuntausten korostuminen alan opiskelijoiden keskuudessa. Vaikka Yle on sittemmin luopunut käytännöstään, se ei ole päässyt irti vasemmistolaisesta maineestaan.
Palkka ei ole alan suurin vetovoimatekijä
Väliverronen arvioi, että yksi tekijä oikeistolaisten opiskelijoiden vähäiseen määrään on toimittajien verrattain matala palkkataso. Journalistiliiton vuonna 2024 tekemän palkkatutkimuksen mukaan toimittajien kokonaisansioiden keskiarvo oli 4 168 euroa kuukaudessa. Vertailun vuoksi kaikkien korkeakoulutettujen keskiansio Suomessa on viime vuosina ollut noin 4 700–5 200 euroa kuukaudessa.
Palkka ei ylipäätään ole suurin vetovoimatekijä hakeutua opiskelemaan journalismia. Tuoreen kyselyn mukaan tärkeimpiä syitä hakeutua toimittajaksi olivat mahdollisuus työskennellä itseään kiinnostavien aiheiden parissa, mahdollisuus tehdä vaihtelevaa ja elävää työtä sekä mahdollisuus tavata mielenkiintoisia ihmisiä.
Hyvä palkka tai mahdollisuus tulla julkisuuden henkilöksi olivat vähäisimpiä syitä hakeutua alalle.
Arvomaailma muuttuu iän myötä
Journalismin opiskelijoille tehtyjen puoluekannatuskyselyiden tuloksia vertaillaan toistuvasti työelämässä olevien toimittajien poliittisiin kantoihin. Niistä ei kuitenkaan ole olemassa kattavaa tutkimustietoa. Journalistiliitto yritti selvittää asiaa vuonna 2024, mutta luopui selvityksestä vedoten tietosuojaan liittyviin ongelmiin. Vaikka aihetta ei ole kattavasti selvitetty, työelämässä olevien toimittajien poliittiset kannat jakaantuvat todennäköisesti tasaisemmin kuin alan opiskelijoiden keskuudessa.
– Opintojenkin aikana monella mieli ehtii muuttua. 20-vuotiaina ajatellaan hyvin eri tavalla kuin 25-vuotiaana. Sitä se elämä teettää, kun tulee kokemusta ja pääsee työelämään, Väliverronen arvioi.
Vasemmistopuolueiden kannatus onkin perinteisesti ollut korkea nuorten opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksissa on havaittu, että useiden ihmisten arvomaailma muuttuu oikeistolaisemmaksi ja konservatiivisemmaksi iän ja elämänkokemuksen myötä. Arvomaailma voi muuttua elämäntilanteessa tapahtuneiden muutostenkin takia. Opiskeluaikoina henkilö saattoi olla huolissaan opintotukensa riittävyydestä, kun taas keskituloisena palkansaajana hän havahtuu tilanteeseen, jossa palkasta menee suuri osa veroihin. Tällaisilla asioilla on vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen, sillä elämäntilanteen muuttuessa itselle sopivat puolueetkin vaihtuvat.
Tuoreen kyselyn tuloksissa hämmästystä on herättänyt sekin, että tulosten mukaan yksi keskeinen syy hakeutua journalismin opiskelijaksi on halu vaikuttaa yleisen mielipiteen muodostumiseen. Näin vastasi 46,3 prosenttia vastaajista. Väliverronen uskoo, että opiskelijoiden näkemykset tasaantuvat työelämään siirtymisen jälkeen ja heidän käsityksensä journalistin työstä muuttuu kokemuksen myötä.
– Työelämään siirtymisen jälkeen opitaan työpaikan tavat toimia.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Ilkka Ruostetsaaren vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan uutistoimitusten johdossa olevien keskuudessa suosituin puolue oli kokoomus. Vaikka työelämään tulevat nuoret toimittajat olisivatkin keskimäärin vasemmistolaisempia, toimituksen johto on keskeisessä asemassa median journalistista linjaa ja juttujen näkökulmia määritettäessä. Johdolla on lisäksi mahdollisuus puuttua toimittajan työskentelyyn, jos hänen toimintansa katsotaan poikkeavan journalistisista periaatteista.
Nordic Journalism Students 2025 -kyselyyn vastasi Suomesta 423 opiskelijaa ja vastausprosentti oli 43,6 prosenttia. Suomalaisia vastaajia oli mukana kaikista suomalaisista journalismin opetusta tarjoavista korkeakouluista. Niitä ovat Haaga-Helian, Oulun ja Turun ammattikorkeakoulut sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistot ja Helsingin yliopiston ruotsinkielistä toimittajankoulutusta järjestävä Svenska social- och kommunalhögskolan.
LUE MYÖS:
Lähes puolet toimittajaksi opiskelevista haluaa vaikuttaa mielipiteisiin
Lähes 80 prosenttia journalismin opiskelijoista kannattaa vasemmistoa – ”Huolestuttavaa”
Asiantuntija varoittaa: Aktivistitoimittajat murentavat median luotettavuutta
Näkökulma: Toimittajan ei pidä kertoa, mitä sinun pitää ajatella