Tasavallan presidentti Sauli Niinistö herättelee keskustelua Euroopan unionin puolustusyhteistyöstä vastapainona kyllä tai ei Natoon -keskustelulle.
Piakkoin Kultarantaan kokoontuvat yhteiskunnalliset vaikuttajat saavat terveisiä, ettei jankkaava tyyli johda Niinistön mielestä mihinkään. Sen sijaan hän muistuttaa Maastrichtin sopimuksen linjauksesta, joka tähtää yhteiseen EU:n yhteiseen puolustukseen, mutta ei velan yhteisvastuuseen.
Presidentin mukaan kolmas tie johtaisi kysymään, mitä EU:n yhteisen puolustuksen eteen olisi tehtävissä sen sijaan, että se suoralta kädeltä teilataan.
Presidentti Niinistö valotti turvallisuuspoliittisia näkemyksiään Päätoimittajayhdistyksen lounastilaisuudessa torstaina. Hän osallistui edellisenä päivänä G7 -maiden kokoustilaisuuteen Varsovassa.
– Unioni on aika erikoinen ameba. Eikö suomalaisten kannattaisi liputtaa, että jotain tehtäisiin.
Niinistön mukaan kannattaa miettiä onko kaikkein tärkeimmän arvon eli rauhan ulkoistaminen ulkopuoliselle taholle – Natolle ja käytännössä Yhdysvalloille, – oikea tie.
– Näemme Ukrainasta, että rauha vaatii myös puolustusta ja aseita.
”Tehkää tekin jotain”
Presidentti ennakoi, että Euroopassa tullaan puhumaan paljon enemmän turvallisuuspolitiikasta kuin pitkään aikaan. Samoin tarkastellaan aiempaa enemmän puolustukseen ohjattuja varoja. Hän viittasi myös Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman ulostuloihin, joiden henkenä on ollut Euroopan suuntaan, että tehkää nyt itsekin jotain.
Niinistö on selvästi kylläkseen kuunnellut puheenvuoroja, joissa puhuja korostaa aina kannattaneensa tai vastustaneensa Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta oikea aika jäsenanomukselle ei ole nyt. Kolmas tie tällaiselle ajattelulle on kehittää omaa puolustusta. Hän viittasi tammikuussa Ruotsin Sälenissä pidettyyn kokoukseen, joka sai Ruotsissa runsaasti huomiota, mutta Suomessa sitäkin vähemmän, vaikka presidenttikin siihen osallistui.
Ruotsalaiset ajattelivat presidentin mukaan, että Suomen hallitus määrittelee näköjään Ruotsin Nato-kannan. Taustalla vaikuttavat suomalaisten reaktiot siihen, että Ruotsissa on luovuttu yleisestä asevelvollisuudesta ja ilmatilaloukkauksiin ei reagoitu odotetusti. Kaikki puoluejohtajat ilmaisivat Niinistön mukaan halukkuutensa puolustukselliseen yhteistyöhön Ruotsin kanssa.
