Presidentin mukaan Ukraina ja Puola kohtaavat yhteisen uhan

Volodymyr Zelenskyi liennyttää maiden kiistaa Volynin uhreista.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. AFP/LEHTIKUVA/NICOLAS TUCAT
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. AFP/LEHTIKUVA/NICOLAS TUCAT

– Tällä päivällä, 11. heinäkuuta, on tärkeä moraalinen merkitys. Joka vuosi tänä päivänä Puola ja Ukraina kunnioittavat toisen maailmansodan aikana Volynissa kuolleiden ihmisten – siviilien – muistoa, sanoi presidentti Volodymyr Zelenskyi lauantain myöhäisillan puheessaan Ukrinformin mukaan.

– Tänään Ukrainan valtion edustajat osallistuivat yhteisiin rukoustilaisuuksiin Puolan valtion edustajien rinnalla – sekä täällä Ukrainassa että Puolassa. Ukraina tekee osansa selvittääkseen oikeudenmukaisesti faktat noina vuosina kuolleista. Etsintäoperaatiot ovat käynnissä entisissä kylissä ja hautapaikoilla. Ukraina on sitoutunut nopeuttamaan tätä prosessia, hän sanoi.

Presidentti totesi, että hautjen kaivaminen alkaa kahden päivän kuluttua entisten Ostrivkyn ja Volia Ostrovetskan kylien paikoilla.

– Tarvitsemme täyden totuuden ja kristillisen uhrien muistamisen. Mutta meidän on myös muistettava, että tänään, omana aikanamme, Ukraina ja Puola kohtaavat yhden yhteisen uhan, joka on tappava uhka itsenäisyydellemme, molemmille valtioillemme, jokaiselle kaupungille ja jokaiselle kylälle. Tämä uhka on Venäjä. Kun puhumme menneisyydestä, emme saa kyseenalaistaa kansakuntiemme tulevaisuutta – Ukrainan, Puolan ja koko Euroopan tulevaisuutta, hän sanoi.

Uusi tutkimusvaihe, jonka tavoitteena on elokuussa 1943 kuolleiden paikallisten asukkaiden jäännösten kaivaminen esiin ja uudelleenhautaaminen, alkaa 13. heinäkuuta entisten Ostrivkyn ja Volia Ostrovetskan kylien paikoilla Volynin alueen Kovelin piirikunnassa.

Volynin massamurhalla tarkoitetaan Puolassa vuosina 1943-1945 tapahtunutta kansanmurhaa. Se tehtiin natsi-Saksan miehittämillä silloisen Puolan itäisillä alueilla. Kansanmurha suoritettiin ukrainalaisten nationalistien ja ukrainalaisten siviilien vahvalla tuella. Tarkka uhrimäärä ei ole tiedossa, mutta verilöylyssä kuoli arviolta yli 100 000 ihmistä. Valtaosa heistä oli puolalaisia.

Matalan ilmatilan ilmaherruus voi johtaa muutoksiin rintamatilanteessa ja maa-alueiden hallinnassa.
Venäjän miehittämän Krimin tilanne pahenee, kun Ukraina iskee yhä ankarammin niemimaan sähköverkkoa vastaan.
Ohjusasiantuntijan mukaan Ukrainan Flamingo-risteilyohjus on kehittynyt, mutta siihen liittyy edelleen epävarmuuksia.
Mainos