Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa vaihtuu vuosittain noin 15 prosenttia jäsenistä, kertoo Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsaus.
Miesten hallituskaudet ovat selvästi naisten kausia pidempiä. Miesten toimikausi on kestänyt keskimäärin 5,3 vuotta ja naisten 3,5 vuotta.
Keskuskauppakamarin mukaan viime vuosien muuttunut toimintaympäristö ei näytä kiihdyttäneen hallitusten vaihtuvuutta. Pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat toimineet tehtävässään yhtäjaksoisesti keskimäärin 4,7 vuotta. Hallituksista pois jääneiden henkilöiden toimikausi kesti keskimäärin 6,5 vuotta.
Markkina-arvoltaan suurten yhtiöiden hallituksissa jäsenyydet ovat keskimäärin lyhyempiä kuin keskisuurissa tai pienissä pörssiyhtiöissä.
Pitkät hallituskaudet painottuvat miehille
Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan erot selittyvät lähes kokonaan yli kymmenen vuotta hallituksen jäsenenä toimineiden jakaumalla. Peräti 85 prosenttia yli kymmenen vuotta kestäneistä hallituspaikoista kuuluu miehille. Pitkäkestoisia hallitusjäsenyyksiä on suhteellisesti eniten pienissä pörssiyhtiöissä.
– Hallitusten uudistuminen on tärkeää, jotta hallituksissa on monipuolista osaamista, kokemusta ja näkemystä tukemaan yhtiön johtoa muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla hallitustyöskentelyssä tarvitaan kuitenkin myös jatkuvuutta. Tasapainon löytäminen näiden välillä on hyvän hallituksen tunnusmerkki, sanoo Kajala tiedotteessa.
Kajalan mukaan on yllättävää, ettei toimintaympäristön nopea muuttuminen näy hallitusten uudistumistahdissa.
– On hieman yllättävää, että vaikka tällä vuosikymmenellä on koettu monia erilaisia liiketoiminnan murrostilanteita aina pandemiasta geopoliittisiin muutoksiin ja viimeisimpänä tekoälyn murrokseen, nämä murrokset eivät näytä juurikaan vaikuttaneen pörssiyhtiöiden hallitusten uudistumistahtiin, Kajala toteaa.
Selvityksen mukaan hallituksiin valitaan edelleen ennen kaikkea henkilöitä, joilla on kokemusta liiketoiminnan johtamisesta. Kahdella kolmesta hallituksen jäsenestä on tausta toimitusjohtajan tai liiketoimintajohdon tehtävistä.
Sukupuolten välillä on silti eroja taustoissa. Naisilla on miehiä useammin tausta tukitoimintojen johdosta, kuten talous-, lakiasiain- tai henkilöstöjohdosta sekä markkinoinnin ja viestinnän johdosta. Toimitusjohtajakokemusta on 30 prosentilla naisista ja 50 prosentilla miehistä.
Ulkomaalaisten osuus on 22 prosenttia
Ulkomaalaisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on 22 prosenttia. Noin 30 prosenttia ulkomaalaistaustaisista hallituksen jäsenistä on ruotsalaisia. Seuraavaksi yleisimmät kansallisuudet ovat yhdysvaltalaiset ja saksalaiset.
Kajalan mukaan erilaiset kansallisuus- ja kulttuuritaustat voivat tukea yhtiön liiketoiminnan kehittämistä, koska ne parantavat hallituksen kykyä ymmärtää eri maissa olevia asiakkaita, työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja muita sidosryhmiä. Ulkomaalaistaustaisilla hallituksen jäsenillä on suomalaisia useammin kokemusta liiketoimintojen johdosta.
Pörssiyhtiöiden hallitusjäsenten keski-ikä on 57,2 vuotta. Lähes kolme neljästä hallituksen jäsenestä on 51–70-vuotias. Alle 40-vuotiaita hallitusjäseniä on vain neljä prosenttia. Tästä ikäluokasta lähes puolella on yhteys yhtiön merkittävään osakkeenomistajaan.
Keskuskauppakamarin mukaan naisten osuuden kasvu näkyy siinä, että naisten osuus hallituksen jäsenistä on noussut yli 40 prosenttiin jokaisessa ikäluokassa 60-vuotiaisiin asti.
Keskuskauppakamari on seurannut naisjohtajuuden kehitystä pitkään. Joulukuussa 2024 sen lakisääteisiin tehtäviin lisättiin velvollisuus edistää, analysoida, seurata ja tukea sukupuolten tasapuolisen edustuksen kehittymistä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tehtävä liittyy pörssiyhtiöiden hallintoelinten sukupuolijakaumaa koskevaan EU:n niin sanottuun kiintiödirektiiviin.