Hallitus on viime päivinä neuvotellut tukitoimista, joilla voitaisiin lieventää Lähi-idän kriisin seurauksena rajusti nousseiden polttoainehintojen vaikutuksia.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että hallituspuolueiden sopu hintoja hillitsevistä toimista on hyvin lähellä. Pöydällä on muun muassa erilaisia veroratkaisuja sekä työmatkavähennykseen liittyviä keinoja. Pienen liikkumavaran vuoksi apua todennäköisesti kohdennetaan Orpon mukaan työmatkalaisille ja ammattiliikenteelle.
Tilastokeskuksen mukaan dieselin keskihinta oli syyskuussa 49 prosenttia kalliimpi kuin vuotta aiemmin. 95-bensiinin hinta on vuodessa noussut noin 30 prosenttia.
Verkkouutiset kysyi Keskuskauppakamarin johtavalta liikenneasiantuntijalta Hanna Kalenojalta näkemyksiä todennäköisimmistä pöydällä olevista keinoista ja niiden vaikutuksista pumppuhintoihin ja yrityksiin.
Jakeluvelvoitteen alentaminen
Kalenoja suhtautuu kriittisesti jakeluvelvoitteen määräaikaiseen alentamiseen.
– Se on hidas ja vaikeasti ennakoitava keino vaikuttaa polttoaineiden hintoihin. Mahdollinen alennus näkyisi pumppuhinnoissa todennäköisesti vasta puolen vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua, hän muistuttaa.
Viive johtuu muun muassa siitä, että jakelijat ovat voineet täyttää velvoitetta etukäteen tai sitoutua uusiutuvien polttoaineiden hankintoihin.
Jakeluvelvoitteen alentamisen etuna olisi sen vähäinen välitön kustannus valtiontaloudelle. Haittapuolena fossiilisten polttoaineiden kulutus ja liikenteen päästöt kasvaisivat.
Kalenojan mukaan jakeluvelvoitteen yhden prosenttiyksikön muutos vaikuttaisi polttoaineiden hintoihin laskennallisesti noin 1–1,4 senttiä litralta. Kolmen prosenttiyksikön alentaminen tarkoittaisi siten noin 3–4 sentin vaikutusta, mutta sen toteutuminen olisi epävarmaa ja hidasta.
Polttoaineiden valmisteveron alentaminen
Kalenojan mukaan polttoaineiden valmisteveron alentaminen olisi nopea ja tehokas keino hillitä hintoja, sillä veromuutokset voitaisiin toteuttaa suhteellisen nopeasti.
– Uskon, että tällaisessa tilanteessa, kun meillä on energiakriisi meneillään, siirtymä pumppuhintoihin olisi hyvin todennäköisesti lähes sataprosenttinen, hän arvioi.
Laaja-alaisen veronalennuksen ongelmana ovat kuitenkin huomattavat kustannukset valtiolle. Kalenojan mukaan bensiinin ja dieselin valmisteveron alentaminen yhdellä sentillä litralta vähentäisi valtion verotuloja noin 40–50 miljoonaa euroa vuodessa.
Keskuskauppakamari esittää valmisteveron alentamista vain dieselin osalta, sillä sen hintapaineet ovat bensiiniä suuremmat ja kuljetusyritysten mahdollisuudet vähentää polttoaineen kulutusta rajalliset. Kohonneet logistiikkakustannukset myös kiihdyttävät inflaatiota.
Dieselin valmisteveron alentaminen EU:n sallimalle vähimmäistasolle maksaisi Kalenojan mukaan valtiolle noin 55 miljoonaa euroa kuukaudessa. Kahden tai kolmen kuukauden määräaikainen alennus maksaisi siten noin 110–165 miljoonaa euroa.
Polttoaineiden arvonlisäveron alentaminen
RKP on esittänyt 12 prosenttiyksikön arvonlisäveron alennusta. Se vähentäisi valtion verotuloja yli 700 miljoonalla eurolla vuodessa. Puolueen arvion mukaan pumppuhinnat laskisivat jopa 25 senttiä litralta.
– Arvonlisäverodirektiivi on hyvin tiukka, eikä siitä lähtökohtaisesti sallita edes lyhytaikaisia poikkeuksia. Lisäksi arvonlisäveron alentaminen ei hyödyttäisi kuljetusyrityksiä, koska niille arvonlisävero on läpikulkuerä, Kalenoja muistuttaa.
Kalenoja pitää tätä toimenpidettä käytännössä poissuljettuna vaihtoehtona.
Ammattidieselin käyttöönoton aikaistaminen
Tässä vaihtoehdossa raskaan liikenteen yrityksille palautettaisiin osa dieselin veroista. Hallitus on jo päättänyt järjestelmästä, jossa veronpalautus olisi 3,3 senttiä litralta. Ensimmäiset palautukset toteutetaan kuitenkin vasta vuonna 2028.
– Ammattidiesel olisi hyvä ja tarkkarajainen keino, joka kohdistuisi nimenomaan logistiikkakustannuksiin. Se olisi myös kustannustehokas tapa hillitä inflaatiovaikutuksia, Kalenoja sanoo.
Ongelmana on kuitenkin järjestelmän hidas käyttöönotto, sillä se on tarkoitus toteuttaa Verohallinnon palautusjärjestelmän kautta, minkä on arvioitu vievän noin vuoden.
Kalenoja ehdottaa vaihtoehdoksi mallia, jossa ammattidieseliin oikeutetut yritykset voisivat saada alennetun verotason suoraan huoltoasemalla esimerkiksi maksukorttinsa avulla.
– Jos ammattidiesel haluttaisiin ottaa käyttöön nykyisen polttoainekriisin helpottamiseksi, palautustason pitäisi olla suurempi. Kolmen sentin palautus ei vaikuttaisi kovin merkittävästi. Sopiva taso voisi olla esimerkiksi viisi tai kuusi senttiä litralta, Kalenoja arvioi.
Ammattidiesel ei alentaisi yleisiä pumppuhintoja.
Työmatkavähennyksen kasvattaminen
– Tämä on tehokas ja oikeudenmukainen keino, koska se kohdistuu pitkiä työmatkoja ajaviin. Kyse olisi käytännössä verovähennyksen korjaamisesta vastaamaan todellisia polttoainekustannuksia. Sitä ei tarvitse edes ajatella erityisenä tukena, Kalenoja perustelee.
Asiantuntijan mukaan vuoden 2026 kilometrikohtaiset vähennysarvot perustuvat edellisen syksyn polttoainehintoihin, eivätkä siten huomioi tämän vuoden hinnannousua.
Vähennyksen kasvattaminen vähentäisi tuloverokertymää yli 100 miljoonalla eurolla. Kotitaloudet voisivat kuitenkin hyötyä muutoksesta jo tämän vuoden aikana, jos se hyväksyttäisiin esimerkiksi marraskuussa, Kalenoja huomauttaa. Tällöin palkansaajat voisivat hakea muutosta joulukuun verokortteihinsa.
Työmatkakuluvähennyksen kasvattaminen ei kuitenkaan alentaisi polttoaineiden pumppuhintoja.
Suora yritystuki
Kalenoja arvioi hallituksen harkitsevan myös suoraa yritystukea kuljetusyrityksille, kuten Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL on esittänyt.
Korona-ajan tukien tapaan tuki voitaisiin toteuttaa nopeasti esimerkiksi Valtiokonttorin kautta, jos ammattidieselin käyttöönotto viivästyy.
– Tällaiset tukimekanismit eivät välttämättä kohdennu oikein niille yrityksille, joilla on ollut suurimpia vaikeuksia kustannusten nousun vuoksi, Kalenoja huomauttaa.
Ratkaisu tällä viikolla?
Kalenoja nostaa hallituksen harkitsemista vaihtoehdoista esiin erityisesti kaksi toimenpidettä: dieselin valmisteveron määräaikaisen alentamisen ja työmatkakuluvähennyksen kasvattamisen.
– Nämä kaksi olisivat ne, joita haluaisin itse suositella, hän tiivistää.
Hallituksen päätöstä ja ulostuloa asiassa odotetaan kuluvalla viikolla.