Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lakiasiainjohtaja Markus Äimälä kirjoittaa blogissaan poliittisten lakkojen laillisuudesta.
– Keskustelu poliittisten lakkojen sallittavuudesta muualla Euroopassa on käynyt viime päivinä kiivaana. Kiistely on pyörinyt lähinnä sen ympärillä, kuinka pitkä poliittinen lakko on sallittu, Äimälä kirjoittaa.
Hän kiinnittää huomiota siihen, että erityisesti esillä on ollut Ruotsi, jonka tilanteesta on esitetty monenlaisia arvioita. Äimälä huomauttaa, että lainsäädäntöä poliittista lakoista ei Ruotsissa ole.
– Oikeuskäytäntöäkään muutamaa tuntia pidemmän poliittisen lakon sallittavuudesta ei löydy suuntaan eikä toiseen. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vain lyhyt protestiluonteinen toimenpide olisi sallittu. Tämän voi perustellusti katsoa tarkoittavan korkeintaan muutaman tunnin lakkoa.
Äimälä katsoo, että tuntimääristä keskusteltaessa tuntuu kuitenkin usein jäävän sivuun itse pääkysymys.
– Olennaista on loppujen lopuksi se, että poliittisia lakkoja on mahdollista rajoittaa ja niitä on myös rajoitettu muissa Pohjoismaissa ja itse asiassa suuressa osassa Euroopan maita.
Joissain maissa poliittiset lakot on kokonaan kielletty, kuten Saksassa ja Britanniassa.
– Toisissa rajoitukset ovat epätäsmällisempiä, etenkin jos ne perustuvat pitkälti oikeuskäytäntöön. Esimerkiksi Tanskassa korkeintaan muutaman tunnin pituinen poliittinen lakko on sallittu, mutta aivan tarkkaa tuntimäärää ei ole lyöty lukkoon.
Suomessa poliittiset lakot ovat tällä hetkellä sallittuja ilman rajoituksia. Äimälän mukaan on korkea aika asettaa rajat poliittisille lakoille, kuten muissakin Pohjoismaissa on tehty. Tämä edellyttää uutta lainsäädäntöä.
– Hallitusohjelman mukaan poliittisille lakoille ollaan asettamassa täsmällinen enimmäiskesto, 24 tuntia. Täsmällisen rajan säätäminen on järkevä linjaus. Viimeaikainen väittely poliittisten lakkojen sallitusta enimmäiskestosta muissa maissa osoittaa, että sallitun ja kielletyn poliittisen lakon välinen rajanveto on vaikeaa ilman selvää lainsäädäntöä, Äimälä kirjoittaa.
Hänen mukaansa kysymys on mitä suurimmassa määrin myös oikeusvarmuudesta.
– Kun laittoman poliittisen lakon seurauksena on velvollisuus maksaa hyvityssakkoa, on tärkeää tietää, missä sallitun ja kielletyn välinen raja tarkalleen sijaitsee.
Bloggasin poliittisten lakkojen laillisuudesta. Olennaista se, että poliittisia lakkoja voidaan ja niitä tulee rajoittaa. Tarkan rajan asettaminen sallittavuudelle tärkeää. https://t.co/CK1Po8YOKO
— Markus Äimälä (@markusaimala) February 20, 2024
