Sosiaalisen median käyttäjät eriytyvät yhä selvemmin eri palveluihin, arvioi Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Janne Matikainen.
Nuoret suosivat etenkin videosisältöihin keskittyviä palveluita, kuten Instagramia, Snapchatia ja Tiktokia, kun taas Facebook on profiloitunut vanhempien ikäluokkien kanavaksi. Ilmiö ei ole uusi.
– Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka kaikki käyttäjät olisivat samassa palvelussa, he eivät ole samassa paikassa ikään kuin samalla torilla. Sosiaalisen median palveluiden sisällä on pienempiä ryhmiä, joissa ihmiset viestittävät, Matikainen sanoo Verkkouutisille.
Matikainen muistuttaa, että sukupolvien siirtymä palvelusta toiseen on nähty jo aiemmin. 2000-luvun alussa nuoret kokoontuivat IRC-Galleriaan ja siirtyivät myöhemmin Facebookiin.
– Kun keski-ikäiset löysivät Facebookin, nuoret lähtivät sieltä muualle.
Vaikka Facebook ei ole enää hallitsevassa asemassa, se on säilyttänyt asemansa yhtenä suurimmista alustoista. Uusien palveluiden nousu on kuitenkin hajauttanut käyttäjäkuntaa.
Poliittiset näkemykset jakautuvat palveluiden välillä
Eriytyminen koskee myös poliittisia näkemyksiä. Twitterin muuttuminen Elon Muskin omistuksessa X:ksi on vaikuttanut palvelun luonteeseen ja käyttäjäkuntaan.
Yleisen käsityksen mukaan X:ssä korostuvat aiempaa enemmän oikeistolaiset näkemykset, kun taas sen kilpailijaksi perustettu Bluesky on mielletty vasemmistolaisemmaksi.
Matikainen suhtautuu tulkintaan varovaisesti.
– Twitter on X:ksi muuttumisen jälkeen hieman menettänyt asemaansa ja useat julkiset organisaatiot ovat jättäneet palvelun. Siinä mielessä eriytymistä on voinut tapahtua. Blueskyn osalta kannattaa muistaa, että sen käyttäjämäärät ovat hyvin pieniä.
Hän korostaa, että selkeää tutkimusnäyttöä ei toistaiseksi ole, vaan havainnot perustuvat pitkälti käyttäjäkokemuksiin.
Algoritmit ja blokkaaminen vahvistavat kuplia
Palveluiden määrän lisäksi alustojen toimintalogiikka vaikuttaa siihen, mitä käyttäjät näkevät.
Sosiaalista mediaa arvostellaan blokkauskulttuurista, jossa epämieluisat näkemykset suodatetaan pois estämällä tai hiljentämällä toisia käyttäjiä. Tämä voi kaventaa käyttäjän uutisvirtaa, kun esiin nousee lähinnä omia näkemyksiä tukevia julkaisuja.
Matikaisen mukaan ilmiö ei kuitenkaan ole täysin uusi.
– Ennen sosiaalista mediaa emme välttämättä edes törmänneet erilaisiin mielipiteisiin. Yleensä sosiaaliset ympäristömme koostuvat pitkälti samalla tavalla ajattelevista ihmisistä.
Sosiaalinen media on tehnyt erilaiset mielipiteet aiempaa näkyvämmiksi – myös kielteiset. Esimerkiksi vihapuhe ja muu epäasiallinen käytös ovat nousseet selvemmin esiin. Sitäkin esiintyi jo aikana ennen sosiaalista mediaa.
– Siitä on vain tullut näkyvämpää. Sosiaalinen media on välineenä tehnyt kynnyksen asiattomaan käytökseen matalammaksi.
Keskustelun taso herättää huolta
Sosiaalisen median vaikutusta keskustelukulttuuriin on vaikea arvioida yksiselitteisesti.
– Ennen julkista keskustelua käytiin pitkälti uutismedian välityksellä esimerkiksi yleisönosastoilla, Matikainen huomauttaa.
Keskeinen ero on moderointi: toimitukset seuloivat julkaistavat mielipiteet, minkä vuoksi asiattomat kirjoitukset eivät päässeet julkaisuun asti. Somessa keskustelu on pitkälti suodattamatonta.
Matikainen myöntää, että keskustelun taso somessa ”ei päätä huimaa”, mutta korostaa sen heijastavan laajempaa yhteiskunnallista tilannetta.
– Sosiaalinen media ei ole erikseen muusta maailmasta. Ihmiset elävät tässä maailmassa ja käyvät keskustelua yhteiskunnan tilanteesta.
Huono käytös ei synny vain somessa
Sosiaalisen median huonon keskustelukulttuurin on usein pelätty vaikuttavan kielteisesti käytöstapoihin myös kasvokkaisissa kohtaamisissa. Matikaisen mukaan huono käytös ei johdu pelkästään sosiaalisesta mediasta, vaan on lisääntynyt laajemminkin yhteiskunnassa.
– Se näkyy siinäkin, miten poliitikot puhuvat toisilleen. Huonosta käytöksestä on voinut tulla aiempaa sallitumpaa.
Ilmiö toimii myös toiseen suuntaan: some voi vaikuttaa siihen, millainen käytös koetaan hyväksyttäväksi.
– Siinä mielessä liikettä voi tapahtua molempiin suuntiin.
Algoritmit voivat vääristää todellisuutta
Algoritmit suosivat sisältöä, joka herättää voimakkaita reaktioita, mikä voi vahvistaa polarisaatiota.
– Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi syömishäiriöiden kannalta sosiaalinen media on erittäin haitallinen.
Algoritmit voivat myös nostaa marginaalisia ilmiöitä näkyviksi tavalla, joka saa ne näyttämään todellista suuremmilta. Esimerkkinä Matikainen mainitsee niin sanotun trad wife -ilmiön, joka korostaa perinteisiä sukupuolirooleja.
“Kaninkolo” voi vahvistaa ääriajattelua
Algoritmeihin liittyy myös riski niin sanotusta kaninkoloilmiöstä, jossa käyttäjä ajautuu yhä syvemmälle tietynlaisen sisällön pariin ja altistuu yhä yksipuolisemmille näkemyksille.
Jos käyttäjä seuraa esimerkiksi salaliittoteorioita, hänelle tarjotaan lisää samankaltaista sisältöä. Tämä voi vääristää käsitystä todellisuudesta.
– Jos ihminen ajautuu tällaiseen kaninkoloon, taustalla voi olla muitakin tekijöitä kuin sosiaalinen media, Matikainen muistuttaa.
Taustalla voi olla esimerkiksi yksinäisyys ja ihmiskontaktien puute tai muut ongelmat jokapäiväisessä elämässä.
Onko sosiaalinen media enää sosiaalinen?
Sosiaalisen median alkuperäinen idea oli yhdistää ihmisiä, mutta nykyisin palvelut näyttäytyvät usein areenoina, joilla haetaan huomiota ja edistetään omia näkemyksiä. Mieleen voi tulla kysymys, onko koko termi ”sosiaalinen media” harhaanjohtava.
Matikaisen mukaan tämä ei tee käsitteestä harhaanjohtavaa.
– Keskustelun taso voi olla huonoa, mutta se on sosiaalista kanssakäymistä. Sana ”sosiaalinen” ei automaattisesti tarkoita, että se olisi hyvä asia.
LUE MYÖS:
Professori arvioi: Ryhmäpaine ohjaa toimittajaksi opiskelevia vasemmalle
Yksi päivitys riittää: Tällainen some-käytös voi pilata urasi
Hölmöilitkö netissä? Näin helposti sinut voidaan jäljittää
Some ei ole enää sosiaalinen – erimieliset suljetaan pois