Poliisin tapa vähätellä väkivalta- ja seksuaalirikosten uhreiksi joutuneiden kokemuksia heikentää kansalaisten luottamusta poliisiin. Asia ilmenee Poliisiammattikorkeakoulun tuoreesta tutkimusartikkelista. Sen pohjana on käytetty vuoden 2022 poliisibarometritutkimuksen aineistoa.
Aineiston perusteella kokemukset poliisin epäasiallisesta tai epäoikeudenmukaisesta toiminnasta ovat toistuvia. Uhrien kokemusten mukaan heidän kertomustaan ei ole asianmukaisesti kuultu tai uskottu, heihin ei ole suhtauduttu kunnioittavasti tai poliisin kysymykset ovat tuntuneet syyllistäviltä.
Väkivaltarikoksen uhreilla puolestaan korostuu kokemus siitä, että poliisilta ei ole saatu sellaista apua kuin olisi tarvittu. Uhrien mukaan poliisin toiminnalla ei ole ollut vaikuttavuutta. Poliisi ei ole välttämättä suostunut ottamaan tapausta tutkintaan lainkaan tai tutkinta ei ole edennyt tai selvinnyt.
– Väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhrikokemukseen viitanneita vastaajia oli vain 1–2 prosenttia kaikista avokysymykseen vastanneista, mutta heidän kokemuksillaan oli suuri merkitys. Ne vähensivät merkittävällä tavalla poliisia kohtaan tunnettua luottamusta, summaavat Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat Matti Vuorensyrjä ja Jenita Rauta tiedotteessa.
Edes kohut eivät horjuta luottamusta poliisiin
Perinteisesti luottamus poliisia kohtaan on ollut Suomessa korkealla tasolla. Luottamus ei ole horjunut edes poliisin ympärillä velloneiden kohujen, kuten [Jari] Aarnio -tapauksen takia. Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tuomittiin muun muassa useista törkeistä huumausainerikoksista pitkään vankeustuomioon.
Monen kyselyn vastaajan mukaan korruptiota on Suomessa yleisesti, ja poliisissa erityisesti, vain vähän. Tähän vastaajat olivat päätyneet niin oman kokemuksen kuin julkisuuden ja vertailevan tutkimustiedonkin perusteella. Vaikka vastaajat kokivat Aarnio-tapauksen vakavaksi ja tuomittavaksi, heidän arvionsa mukaan kyseessä oli kuitenkin todennäköisesti vain yksittäistapaus.
Luottamus poliisiin koostuu useista asioista
Poliisia kohtaan tunnetun luottamuksen avaintekijänä on kansalaisten kokemus siitä, että poliisi on puolueeton, kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti ja kohtaa kansalaiset ja asiakkaat kunnioittavasti arjen vuorovaikutustilanteissa. Havainnot toistuvat samanlaisina sekä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa että Suomeen kohdistuvassa tutkimuksessa. Toisaalta poliisibarometrin vastauksissa toistuvat kokemukset, joissa poliisin koetaan suorittaneen esitutkintoja puolueellisesti ja asettuneen selvästi toisen osapuolen puolelle.
– Jatkotutkimuksessamme aiomme keskittyä sellaisiin luottamusta selittäviin tekijöihin, jotka eivät liity poliisin ja kansalaisten keskinäisiin arkisiin kohtaamisiin. Nämä niin sanotut makrotason tekijät selittävät esimerkiksi sen, miksi kansalaisten luottamus poliisiin vaihtelee eri maissa niin paljon. Mikrotason tekijät, kuten vuorovaikutustilanteet, eivät kokonaisuudessaan selitä eroja, toteavat Vuorensyrjä ja Rauta.
Poliisibarometritutkimuksen 2022 aineisto kerättiin loka–joulukuussa 2022. Otoksen 8 500 henkilöstä tutkimukseen vastasi 4 044 henkilöä (47,6 prosenttia). Poliisibarometri on tutkimussarja, jonka ensimmäinen tutkimus toteutettiin vuonna 1999.
LUE MYÖS:
Suuri enemmistö luottaa poliisiin: tietyt syyt nakertavat luottamusta
Poliisissa laaja ongelma: Rikoksia jätetään tutkimatta lainvastaisesti
Poliisi myöntää: Rikoksia jäi tutkimatta – syynä huolimattomuus, ei voimavarat
Poliisi pitkitti esitutkintoja – Yle: Rikosepäily