Keskusrikospoliisissa aloitettiin marraskuussa katujengeistä irtautumiseen tähtäävä, Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahaston osarahoittama hanke, Katu-Exit, jonka on määrä kestää syyskuun 2027 loppuun asti.
– Katujengistä irtautuminen vaatii vahvan oman halun jättää rikollinen elämäntapa taakseen. Poliisi voi kuitenkin auttaa, sanovat uudenlaisesta irtautumistoiminnasta vastaavat rikosylikonstaapelit Susanna Mara ja Aleksis Gomes Suomen Poliisijärjestöjen Liiton jäsenlehdessä.
Maran mukaan moni haluaisi lopettaa rikollisuuden, mutta syystä tai toisesta ei pysty siihen yksin.
– Exit-toiminnan tarkoituksena on vahvistaa elämässä niitä asioita, jotka tekevät pois lähtemisestä mahdollisen.
Asiakkaalle tehdään yksilöllinen irtautumissuunnitelma, jossa kartoitetaan niin irtautujaan kohdistuvat riskit kuin tämän elämäntilanne kokonaisuudessaan.
Irtautumissuunnitelmaan voi kuulua oman somenäkyvyyden rajaaminen, ja joissain tapauksissa irtautuja saatetaan siirtää toiseen kaupunginosaan tai toiselle paikkakunnalle. Ohjelmaan osallistuvia kannustetaan päihteettömyyteen.
Aiemmin tehdyistä rikoksista tai rikoskumppanien tekemisistä ei tule kertoa poliisille eikä niistä kertominen tai ohjelmaan osallistuminen tarkoita kevyempää tuomiota. Periaatteen tarkoituksena on poistaa irtautujan epäilykset poliisin motiiveista, ja samalla suojella tämän turvallisuutta.
– Irtautujan tulee pitää tiiviisti yhteyttä poliisiin. Se on myös osa sitouttamista, sillä usein irtautujat saattavat jäädä aika yksin. Kun välit rikollismaailmaan katkaistaan, tilalle täytyy löytää jotain muuta. Joillekin viikon ainoa asia saattaa aluksi olla se, että tiistaina pitää soittaa Exit-käsittelijöille, Mara kuvaa.
Gomes sanoo, että poliisin ja irtautujan välillä tulee vallita rehellisyys ja luottamus. Irtautuminen on vapaaehtoista ja irtautujan on itse otettava vastuu siitä, että sovituista asioista pidetään kiinni.
– Luottamus ei synny tyhjästä, vaan sitä rakennetaan pikkuhiljaa puheluilla, tapaamisilla ja sillä, että emme halua heistä mitään, vaan haluamme auttaa, Mara lisää.
Ensimmäiset kuukaudet hankkeessa ovat menneet muun muassa tiedonkeruuseen, tilannekuvan hahmottamiseen ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa verkostoitumiseen. Myös asiakastyö on jo käynnistetty.
Mara ja Gomes ovat käyneet tutustumassa Ruotsissa tehtävän irtautumistyön hyviin käytäntöihin, ja samanlainen matka on suunnitteilla Tanskaan.
– Tietenkään toimintamalleja ei voi suoraan kopioida maasta toiseen. Ruotsissa meille kuitenkin annettiin vinkkejä asioista, jotka kannattaisi tehdä alusta asti eri tavalla kuin heillä. Esimerkiksi sosiaalityö pitää ottaa mukaan heti, Mara kertoo.
Hankkeeseen liittyy myös kouluttamista, jolla pyritään aktivoimaan katujengiläisten kanssa tekemisissä olevia poliiseja.
– Tavoitteena on, että jokainen pystyisi kertomaan matalalla kynnyksellä toiminnastamme ja ohjaamaan meille katujengirikollisuudesta irtautumishalukkaita henkilöitä. Varsinkin järjestäytynyt rikollisuus lisää poliisien työtaakkaa ja on samalla valtava kuluerä yhteiskunnalle. Siksi Exit-toiminta on tärkeä lisä rikoksentorjuntaan, Mara sanoo.
Keskusrikospoliisissa marraskuussa aloitetussa Katu-Exit-hankkeessa luodaan käytäntöjä katujengeistä irtaantumiseksi. Katujengistä irtautuminen vaatii vahvan oman halun jättää rikollinen elämäntapa taakseen. Exit-toiminta on tärkeä lisä rikoksentorjuntaan.https://t.co/wtSZc8dG5O
— Suomen poliisi (@SuomenPoliisi) April 17, 2025
