Helsingin poliisilaitos rikkoi esitutkintalakia jättäessään kirjaamatta rikosilmoituksen tappouhkauksista, katsoo eduskunnan oikeusasiamies Jari Råman tuoreessa ratkaisussaan. Poliisi ei oikeusasiamiehen mukaan myöskään tunnistanut tilanteeseen mahdollisesti liittynyttä lähisuhdeväkivaltaa.
Ratkaisu on vastaus kansalaisen tekemään kanteluun. Kantelija oli hakeutunut Pasilan poliisiasemalle saatuaan ulkomailla asuvalta veljeltään tappouhkauksia sisältäneitä viestejä. Kantelijan mukaan poliisi ilmoitti, ettei rikosilmoitusta tarvitse tehdä eikä poliisi voi puuttua asiaan, koska uhkaaja asuu ulkomailla.
Käytännössä poliisi kieltäytyi ottamasta rikosilmoitusta vastaan. Asiasta ei kirjattu rikosilmoitusta eikä poliisi aloittanut asiassa esitutkintaa.
Poliisin oman selvityksen mukaan kantelija ei ollut ilmaissut haluavansa tehdä rikosilmoitusta. Seuraavana päivänä kantelija teki samasta asiasta rikosilmoituksen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella.
Oikeusasiamies korostaa, että poliisilla on varsin ehdoton velvollisuus kirjata ilmoitus tapahtumasta, jota ilmoittaja epäilee rikokseksi. Ilmoitusta ei saa jättää kirjaamatta sillä perusteella, että asia vaikuttaa poliisin mielestä epäselvältä tai vaikealta selvittää.
Rikosilmoituksen kirjaaminen ja sen arvioiminen, onko esitutkinnan aloittamiselle edellytyksiä, ovat oikeusasiamiehen mukaan eri asioita.
Poliisi ei tunnistanut mahdollista lähisuhdeväkivaltaa
Oikeusasiamies arvostelee poliisia myös siitä, ettei tilanteessa tunnistettu mahdollista lähisuhdeväkivaltaa. Uhkausten lähettäjä oli kantelijan veli.
Råmanin mukaan poliisilla on korostunut velvollisuus tunnistaa tällaiset tilanteet, koska uhri ei välttämättä itse ymmärrä joutuneensa lähisuhdeväkivallan kohteeksi.
Oikeusasiamiehen mukaan kantelijan ohjaaminen auttaviin palveluihin ei myöskään vaikuta kaikilta osin vastanneen lakia ja poliisin omaa ohjeistusta.
Puutteita löytyi lisäksi Helsingin poliisilaitoksen tavasta käsitellä tapauksesta tehtyä hallintokantelua. Ratkaisua ei ollut perusteltu hallintolain edellyttämällä tavalla, eikä siinä muun muassa ilmoitettu sovellettuja säännöksiä tai otettu kantaa poliisin käytöksen asianmukaisuuteen.
Kantelija oli kokenut poliisin kohdelleen häntä syrjivästi sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. Oikeusasiamiehen mukaan selvitys ei kuitenkaan osoittanut syrjintää tai sellaista epäasiallista käytöstä, joka olisi edellyttänyt laillisuusvalvonnallisia toimia.
Oikeusasiamies kiinnitti Helsingin poliisilaitoksen huomiota rikosilmoituksen kirjaamisvelvollisuuteen, lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen, uhrien ohjaamiseen ja hallintokantelujen asianmukaiseen perustelemiseen.
Ratkaisua ei asian arkaluonteisuuden vuoksi julkaista kokonaisuudessaan.
Ongelmiin kiinnitetty huomiota aiemminkin
Poliisi on aiemminkin jättänyt rikoksia tutkimatta lainvastaisin perustein. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen totesi vuonna 2025, että poliisi oli jättänyt lähisuhteessa tapahtuneita pahoinpitelyjä toistuvasti tutkimatta lainvastaisin perustein.
Hänen mukaansa virheiden määrä ja toistuvuus viittasivat laajaan ja pitkäkestoiseen ongelmaan. Tarkastelluista 65 esitutkinnasta 43 tutkinnanjohtaja oli päättänyt tutkinnan lainvastaisesti asianomistajan rangaistusvaatimuksen puuttumisen perusteella.
Eduskunnan oikeusasiamies oli kiinnittänyt samaan asiaan huomiota jo vuonna 2022. Silloin annetun ratkaisun mukaan poliisi oli keskeyttänyt tai jättänyt esitutkintoja toimittamatta osittain lainvastaisin perustein. Tuolloinen havainto koski muitakin rikostyyppejä kuin lähisuhdeväkivaltaa.
Julkisuuteen vuotaneen sisäisen ohjeistuksen mukaan poliiseja kehotetaan jättää esimerkiksi polkupyörävarkaudet ja muut vähäisiksi katsotut omaisuusrikokset automaattisesti tutkimatta.
LUE MYÖS:
Poliisi pitkittää raiskaustutkintoja: järjestön mukaan tilanne on vakava