Vuosi 2022 oli korkean inflaation, nousevien korkojen ja suuren epävarmuuden vuosi Pohjoismaissa, mutta talouskasvu jatkui syksyyn saakka. Danske Bank ennakoi tuoreessa Nordic Outlook -katsauksessaan Ruotsin, Suomen ja Tanskan bruttokansantuotteiden supistuvan tänä vuonna. Norjassakin kasvu jää vähäiseksi.
Pankki ennustaa, että Ruotsin bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 1,2 prosenttia. Tanskassa talous supistuisi 1,0 prosenttia ja Suomessa 0,7 prosenttia. Norjassa kasvu jäisi 0,6 prosenttiin.
Pohjolan kansantalouksia rasittavat eurooppalaisten vientimarkkinoiden heikko kehitys, inflaation rapauttama ostovoima sekä kohonneet korot.
– Pohjoismaiden taloudet ovat osoittaneet sitkeyttä talouden vastatuulien voimistuessa, ja odotamme taantumaan jäävän lieväksi. Työttömyysaste nousee hieman ainakin 2023, mutta työllisyystilanne pysyy suhteellisen vakaana, ja pula osaavasta työvoimasta nostaa palkkoja monilla aloilla, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.
Inflaatio hidastuu
Monet raaka-aineet ovat jo halventuneet, ja kuluttajahintojen nousu hidastuu tänä vuonna. Energian korkea hinta ja palkkojen nousu kuitenkin ylläpitävät inflaatiota tavanomaista vauhdikkaampana.
Keskuspankeille tilanne on Olsenin mukaan haasteellinen, koska inflaation jarruttaminen korkoja nostamalla heikentää talouskasvua entisestään.
– Arvioimme, että EKP, Ruotsin keskuspankki ja Tanskan keskuspankki nostavat ohjauskorkoa vielä kuluvan vuoden alkupuolella, ja korkojen nosto on mahdollinen myös Norjassa. Ohjauskorot voivat kuitenkin kääntyä laskuun vuonna 2024, minkä odotus toisi markkinakorkoja alas jo 2023 jälkipuolella. Inflaation ja korkojen lasku parantaa talouskasvun mahdollisuuksia sekä vilkastuttaa asuntomarkkinoita 2024, Olsen sanoo.
Pohjoismailla on hyvä lähtökohta tulevaan taantumaan. Maat ovat selvinneet koronakriisistä verrattuna pienemmin vaurioin. Myöskään esimerkiksi maakaasun noussut hinta ei vaikuta niin laajasti kotitalouksiin eikä siten ole ollut suuri sokki Pohjoismaille.
Katse asuntomarkkinoissa
Suhdannekuvan heikkeneminen ja korkojen nousu rasittavat asuntomarkkinoita. Asuntojen hintojen odotetaan laskevan Ruotsissa yli kymmenen prosenttia, ja hinnat laskevat myös Norjassa, Suomessa ja Tanskassa. Asuntomarkkinoiden vakauden seuranta onkin yksi kuluvan vuoden merkittävä teema.
– Suomessa hyvä työllisyys tukee asuntojen hintoja, vaikka ennustammekin asuntojen halpenevan Suomessa neljä prosenttia. Ruotsissa asuntomarkkina on velkavetoisempi, korot korkeammalla, ja asuntojen hinnan laskua on myös edeltänyt muita Pohjoismaita nopeampi asuntojen hintojen nousu, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Suomen talouden taantuma ei näytä poikkeuksellisen syvältä, mutta maan talouden toipuminen koronakriisistä on ollut muita Pohjoismaita vaatimattomampaa.
Työllisyyskehitys on ollut positiivista, mutta työllisyysaste jää edelleen jälkeen muista Pohjoismaista. Osaavan työvoiman tarjonnan vähäisyys heikentää Suomen mahdollisuuksia päästä samaan vauhtiin kuin muualla Pohjolassa.
– Suomen julkisen talouden velkaantuneisuus on myös selvästi muita Pohjoismaita korkeammalla tasolla, mikä yhdessä väestön ikääntymisen kanssa rajoittaa maan finanssipolitiikkaa muita Pohjoismaita enemmän, Kuoppamäki sanoo.
