Pohjois-Korean talous on piristynyt selvästi viime vuosina, ja etenkin pääkaupunki Pjongjang näyttää aiempaa vauraammalta. Financial Timesin mukaan kaupunkiin on noussut uusia asuinalueita, kauppoja ja vapaa-ajan palveluita, ja maan eliitille on tarjolla aiempaa näkyvämmin myös länsimaisia luksustuotteita.
Eteläkorealaisen keskuspankin arvion mukaan Pohjois-Korean reaalinen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. Kyseessä oli jo kolmas peräkkäinen yli kolmen prosentin kasvuvuosi.
Talouden elpymisen tärkeimpänä syynä pidetään Pohjois-Korean tiivistynyttä yhteistyötä Venäjän kanssa Ukrainan sodassa. Etelä-Korean kansallisen turvallisuusstrategian instituutin INSS arvion mukaan Pohjois-Korea sai elokuun 2023 ja joulukuun 2025 välillä Venäjältä rahaa ja tavaroita 7,7–14,4 miljardin dollarin (noin 6,6-12,3 miljardin euron) arvosta vastineeksi joukkojen lähettämisestä ja aseviennistä.
Summa on huomattava, sillä Pohjois-Korean koko nimellisen bruttokansantulon arvioitiin olleen viime vuonna vain noin 34 miljardia dollaria eli noin 29 miljardia euroa.
Myös ulkomaankauppa on toipunut koronapandemian aiheuttamasta romahduksesta. Pohjois-Korean tuonnin arvo kasvoi viime vuonna 14 prosenttia ja viennin arvo 30 prosenttia. Tammi–toukokuussa vienti Kiinaan kasvoi peräti 68 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvua vauhditti etenkin volframin vienti. Lisäksi Pohjois-Korea on saanut merkittäviä tuloja kyberrikollisuudesta.
Sejong-instituutin tutkija Peter Ward kuvailee FT:lle Pohjois-Korean talouskasvua Venäjältä saadun rahan synnyttämäksi väliaikaiseksi nousukaudeksi. Asiantuntijoiden mukaan ratkaisevaa on, käyttääkö Pohjois-Korea nykyiset ylimääräiset tulonsa talouden pitkäjänteiseen kehittämiseen vai näkyviin rakennushankkeisiin ja sotilaallisen voiman kasvattamiseen.