Etelä-Korea katsoo Pohjois-Korean tarkoituksella asettamien jalkaväkimiinojen räjähtäneen Koreoiden demilitarisoidulla vyöhykkeellä 21. syyskuuta, jolloin kolme eteläkorealaista sotilasta haavoittui.
Etelä-Korean asevoimien mukaan miinoista kaksi oli asetettu sovitun demarkaatiolinjan eteläpuolelle. Pohjois-Korea on kiistänyt vastuunsa ja kutsunut väitettä sepiteyksi.
The Wall Street Journalin mukaan tapaus kertoo Kim Jong-unin hallinnon pitkäaikaisesta pyrkimyksestä tehdä maasta pakeneminen entistä vaikeammaksi. Pohjois-Korea on viime vuosina rakentanut rajoilleen uusia aitoja, betonisia esteitä ja miinakenttiä sekä lisännyt valvontaa.
Etelä-Korean asevoimien mukaan Pohjois-Korea käynnisti eteläisen rajansa laajan linnoittamisen keväällä 2024. Työhön on osallistunut enimmillään tuhansia sotilaita päivässä.
Rakentamisen yhteydessä pohjoiskorealaissotilaat ylittivät Etelä-Korean käyttämän demarkaatiolinjan yhdeksän kertaa vuonna 2024 ja 17 kertaa vuonna 2025. Tänä vuonna ylityksiä on havaittu jo noin 50.
Kaikkia tapauksia ei kuitenkaan välttämättä voida pitää tahallisina. Vuoden 1953 aselevon jälkeen rajalle pystytettiin noin 1 300 demarkaatiolinjaa osoittavaa merkkiä, mutta sään ja maaston muutosten vuoksi niistä on Wall Street Journalin mukaan jäljellä vain noin 200.
Paot ovat käyneet harvinaisiksi
Pohjois-Koreasta Etelä-Koreaan päätyneiden loikkareiden määrä on romahtanut. Vuonna 2019 Etelä-Koreaan saapui 1 047 pohjoiskorealaista, mutta vuonna 2025 enää 223. Monet viime vuosina saapuneista olivat lisäksi lähteneet Pohjois-Koreasta jo aiemmin ja asuneet pitkään ulkomailla.
Suurin osa loikkareista on perinteisesti paennut ensin Kiinaan. Koronapandemian alkaessa Pohjois-Korea kiristi rajaa rajaa uusilla piikkilanka-aidoilla, vartiotorneilla ja entistä tiukemmalla valvonnalla.
Tiukentunut valvonta on pakottanut osan pakenijoista entistä vaarallisemmille reiteille, kuten demilitarisoidun vyöhykkeen halki tai merirajan yli.
Loikkareita auttavan NAUH-järjestön johtaja Choi Shi-woo arvioi loukkaantumisten ja kiinnijäämisten toimivan samalla pelotteena.
– Toistuvat loukkaantumiset ja kiinniotot pelottavat pohjoiskorealaisia yrittämästä pakoa, Choi sanoo.
Demilitarisoidulla vyöhykkeellä arvioidaan olevan yhä yli miljoona Korean sodan ajoilta olevaa miinaa. YK on katsonut syyskuun tapaukseen liittyneen pohjoiskorealaisen miinan rikkovan vuoden 1953 aseleposopimusta.
Etelä-Korea on ehdottanut Pohjois-Korealle keskusteluja tilanteen ratkaisemiseksi. Kim Jong-unin sisar Kim Yo-jong torjui ajatuksen ja ilmoitti, ettei Pohjois-Korealla ole aikomusta palata neuvotteluihin.
Kim Jong-un luopui vuonna 2024 vuosikymmeniä ylläpidetystä tavoitteesta Koreoiden rauhanomaisesta yhdistymisestä.