Australia on kieltänyt sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Pohjoismaista Tanska ja Norja aikovat puolestaan kieltää somen alle 15-vuotiailta.
Aiheen ympärillä virinnyt keskustelu on tervetullutta. Sitä mieltä ovat kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) ja Tampereen yliopistotutkija Kati Kataja. Limnell on tutkinut ja työskennellyt kyberturvallisuuden parissa, Kataja on tutkinut sosiaalisen median ja itsetuhoisuuden välistä yhteyttä.
– Keskustelu sosiaalisen median ikärajoista on hyvä asia. Ikärajan kiristäminen ei kuitenkaan yksinään ratkaise sosiaalisen median ongelmia. Tarvitsemme siihen laajemman ratkaisun, Limnell sanoo Verkkouutisille.
– Se tarkoittaa sitä, että alustat varmentavat käyttäjän iän, alustojen oletusasetusten pitää olla turvallisia, yöaikarauhaa ja koulujen ja vanhempien digikasvatusta. Viranomaisella pitäisi olla myös valvontaoikeus siihen, että nämä asiat alustoilla tapahtuvat, hän jatkaa.
Limnellin mukaan tilannetta ei ratkaista sillä, että ”vedetään viiva” tiettyyn ikään.
– Ratkaisun pitäisi olla kokonaisvaltaisempi, mutta on hyvä, että keskustelu aiheen ympärillä on alkanut.
Kati Katajakaan ei ole varma, että onko 16 vuotta oikea ikäraja. Keskustelu on hänestä kuitenkin tärkeää.
– Sosiaalisen median huonot puolet eivät näy vain lapsissa ja nuorissa. Olen tutkinut erityisesti nuoria aikuisia ja sosiaalisen median huonot puolet näkyvät siellä ja varmasti kaikissa muissakin ikäryhmissä, Kataja sanoo.
– Ikärajakeskusteluun en halua ottaa kantaa ilman tutkimusnäyttöä, mutta kaipaan sosiaaliseen mediaan vastuullisuutta. Maailma on hyvin villi ja se toimii hyvin eri logiikalla kuin muu yhteiskunta. Se ei huomioi lainkaan haavoittuvassa asemassa olevia, kuten lapsia ja nuoria, asiantuntija jatkaa.
Rajat ovat rakkautta myös somen käytössä
– Maailma on mennyt siihen suuntaan, että nuorille pystytään tekemään hyvin kohdennettua viestintää, Jarno Limnell varoittaa.
Myös Kati Kataja nostaa esille juuri algoritmit ja niiden vaikutukset nuorten hyvinvointiin. Ne koukuttavat nuoret sosiaalisen median äärelle. Tämä on yksi somen suurimmista haitoista nuorten mieltenterveydelle. Sosiaalisen median alustojen aiheuttamilla dopamiinikoukuilla on vaikutuksia myös lasten ja nuorten keskittymiskykyyn. Nuorisolääkäri Silja Kosola on verrannut somea rahapeleihin ja väläyttänyt ikärajan nostamista jopa 18 ikävuoteen.
– Nuoret jäävät kiinni syötteeseen ja algoritmit tarjoavat sisältöjä, joihin nuori kiinnittyy yhä tiukemmin, Kataja sanoo.
Hänen mukaansa some voi toimia joissain tilanteissa saattaa esimerkiksi kaikukoppana, joka lisää itsetuhoisuuteen käytökseen taipuvaisten nuorten itsetuhoista käyttäytymistä.
– Sosiaalinen media alustana mahdollistaa vallankäyttöä ja julkista nöyryyttämistä.
Jarno Limnellin mukaan päätöstä ei voi sälyttää vain vanhemmille vaan kyseessä on yhteiskunnallinen asia.
– Rajat ovat rakkautta ja näen, että yhteiskunnallinen velvollisuutemme on asettaa rajoja myös lasten ja nuorten sosiaalisen median käytölle, Limnell sanoo.
Eurooppalainen ratkaisu
Jaro Limnellin mielestä sosiaalisesta mediasta olisi puhuttava Euroopan tasolla.
– EU:n digipalvelusäädöksessä (DSA) lapsiin kohdistuva profilointimainonta on kielletty. Asiaa on EU-tasolla jo pohdittu, Limnell sanoo.
– Emme voi kuitenkaan vain mennä EU:n selän taakse ja odottaa ratkaisua sieltä. Positiivista on se, että olemme heränneet siihen, että olemme lähes täysin Euroopan ulkopuolelta tulevien sosiaalisten median alustojen varassa. Toivoisin, että keskustelu ohjaa siihen, että myös Euroopassa tällaisia alustoja syntyy.
Kysymys sosiaalisesta mediasta ei koske vain lasten hyvinvointia. Se, että sosiaaliseen mediaan löytyisi eurooppalainen ratkaisu lisäisi Limnellin mielestä myös Euroopan taloudellista hyvinvointia.
– Emme puhu enää fossiilisista polttoaineista, kun puhumme yritysten arvosta. Arvokkaimpia yrityksiä ovat ne, jotka keräävät ja hyödyntävät dataa. Data on maailmantalouden moottori ja tällä hetkellä tieto ja rahat menevät Euroopan ulkopuolelle, Limnell sanoo.
– Tarvitsisimme alustaa, joka jakaa eurooppalaisen arvopohjan.