Europarlamentaarikko, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri (kok./EPP) pitää kahden Ukrainan asevoimissa palvelevan suomalaisen vapaaehtoistaistelijan huomioita ja kommentteja Suomen puolustusvoimien kyvyistä hyvinä.
Ukrainan 3. armeijakunnan riveissä palvelevat ”Finno” ja ”Hobbit” kertoivat aiemmin Verkkouutisille, että suomalainen sotilaskoulutus on erittäin ammattitaitoista ja hyvätasoista. Suomen puolustusvoimat on myös ottanut oikeita askeleita varautuessaan vanhoihin ja uusiin uhkiin Venäjän käydessä raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
– Suomalainen sotilaskoulutus antaa hyvät perusteet toimia taistelukentällä. Tällaista viestiä on saatu myös muilta suomalaisilta ja ukrainalaisilta. Tämä on hyvä viesti. Meillä on satsattu tärkeisiin perusasioihin, Pekka Toveri sanoo Verkkouutisille.
Hän viittaa muun muassa jalkaväen perustaitoihin, kuten maastonkäyttöön, suojautumiseen, etäisyyksien pitämiseen, maastouttamiseen, toimintaan epäsuorassa tulessa ja niin edelleen. Myös yksittäisen taistelijan aseenkäyttötaito ja eteneminen kosketukseen ovat mainitsemisen arvoisia asioita.
– Myös droonit ovat tärkeässä roolissa, ja ne pitää huomioida koulutuksessa ja toiminnassa. Hyvän sotilaallisen peruskoulutuksen päälle on hyvä laittaa muita taitoja. Perusjalkaväki kuitenkin kantaa suurimman vastuun (taistelukentällä). Droonimiehistöt eivät puolusta tukikohtia tai droonien lennättäjiä eivätkä he ota maastoa haltuun. Vielä menee aikaa, ennen kuin ollaan täysin koneiden sodassa, Toveri toteaa.
Muutokset eivät tapahdu hetkessä
”Finno” ja ”Hobbit” kuitenkin korostivat, että Suomessa ja muissa Nato-maissa ei olla täysin valmiita näihin haasteisiin, jotka ilmenevät Ukrainan taistelukentällä teknologisen murroksen ja modernin sodankäyntitavan muodoissa. Vaikka suomalainen sotilaskoulutus valmentaa hyvin taisteluun, siihen pitää tehdä melkoisesti muutoksia.
Finnon mukaan sotilaat eivät voi liikkua vapaasti rintama-alueella, vaikka he olisivat 20 kilometrin päässä etulinjasta. Sotilaiden on oltava maan alla. Teltoissa ei voi nukkua, ja ulkona ei voi oleskella, koska lukuisat tiedustelulennokit huomaavat heidät välittömästi.
Itärajalla ei ole hänen mukaansa myöskään tarpeeksi valmiita puolustuslinjoja maanalaisine linnoitteineen ja suoja-asemineen drooniuhan vuoksi.
– Nämä ovat hyviä havaintoja. Puolustusvoimat on kerännyt aktiivisesti näitä Ukrainasta tulevia oppeja yhteistoiminnassa ukrainalaisten kanssa, Pekka Toveri kertoo.
Hän muistuttaa, että Suomessa on noin 300 000 sotilaan kenttäarmeija.
– Kun jotain aletaan muuttaa, niin se ei tapahdu hetkessä. Jos kaikki teltat laitetaan roviolle, niin mitä sitten tehdään, kun talvi tulee. Tällaiset asiat pitää miettiä tarkasti loppuun asti. Ukrainasta kantautuvat kokemukset vaikuttavat taktiikkaan ja taistelutekniikkaan, ja ne pitää ottaa koulutuksessa huomioon.
Puolustusvoimilta on tulossa pian ulos uusi versio taistelijan oppaasta, ja Porin prikaatissa on jo rakennettu ensimmäiset pysyvät tukikohdat ja linnoitteet Ukrainan oppien mukaisesti. Monta muutakin hanketta on käynnissä.
– Kukaan ei Puolustusvoimissa aliarvioi droonien uhkaa. Toisaalta kukaan ei myöskään panikoi sen kanssa. Nyt on tuumattu, tutkittu ja nyt aletaan laittaa tuotantoon näitä asioita. Majoittaminen ja sotilasjoukon toiminta menevät uusiksi ja tulee uutta kalustoa. Myös joukon suojaamiseen droonihyökkäyksiä vastaan tulee ratkaisuja, Toveri kertoo.
Hänen mukaansa itärajan linnoittaminen olisi kuitenkin erittäin mittava projekti ja vaatisi paljon resursseja. Se rajoittuisi itärajan eteläosiin. Tällä hetkellä linnoittaminen ei ole näköpiirissä.
– Perinteisesti tiedetään, että se on se parisataa kilometriä tuolla etelässä, missä on kovimmat paineet. Jos naapuri on niin tyhmä, että se päättää hyökätä Lapin kairassa, niin silloinhan meillä poksautetaan samppanjapullot, että taas ne tekevät saman virheen. Me kyllä pärjäämme pohjoisessa ja Keski-Suomessa. Sieltä ei mikään mekanisoitu joukko kauhean nopeasti tule metsän ja soiden läpi.
– Ne yrittivät viime vuosisadalla kaksi kertaa hyökätä Laatokan pohjoispuolelta. Molemmilla kerroilla heidät pistettiin pakettiin.
Puolustusvoimat on myös uusinut varautumissopimuksia maanomistajien kanssa, jotta linnoittaminen voidaan tarvittaessa aloittaa nopeasti jo rauhan aikana. Sopimuksia on myös tuotantolaitosten ja yritysten kanssa, jotta linnoitteisiin saadaan valmisosia ja niitä voidaan rakentaa koneellisesti.
– Ja pitää muistaa, että elämme edelleen rauhan aikaa, ja Puolustusvoimat toimii rauhan ajan toimivaltuuksilla. Puolustusvoimat ei voi tuosta vain kävellä ihmisen maille ja ruveta linnoittamaan. Totta kai sitten, jos saadaan valmius- tai puolustustilalain toimivaltuudet, niin sitten asioita voidaan tehdä pyytämättä lupaa, Toveri sanoo.
Drooni on yksi työkalu
Droonit ja lennokit määrittelevät yhä enemmän nykyaikaista sodankäyntiä Ukrainassa. Pitkän kantaman tiedustelulennokit pystyvät havaitsemaan pienimmänkin liikkeen, minkä jälkeen pommittajadroonit tai valokuitukaapeliin kytketyt radiohäirinnälle immuunit räjähdedroonit hyökkäävät niitä vastaan.
Droonit ulottavat taistelukentän 20 kilometrin etäisyydelle rintamalinjasta molempiin suuntiin. Tämä niin sanottu tappovyöhyke laajenee nopeasti, ja droonien sanotaan aiheuttavan jopa 80 prosenttia venäläisten tappioista taistelukentällä.
Myös Puolustusvoimat kehittää droonikykyjään kiivaasti. Panssariprikaatin johtamassa Mighty Arrow 26 -harjoituksessa käytettiin ensimmäistä kertaa miehittämättömiä lentolaitteita niin tiedusteluun, tulenkäytön johtamiseen kuin iskuihin. Pääpaino oli FPV-droonien integroinnissa osaksi joukkojen taistelua. FPV-toiminnan kehittämiseen osallistui myös 3. armeijakunnan ukrainalainen FPV-ryhmä.
Pekka Toveri kuitenkin korostaa, että droonien merkitystä ei pidä myöskään liioitella, vaikka ne ovat tulleet taistelukentälle jäädäkseen.
– Olen kyllästymiseen asti toitottanut, että droonit eivät ole mitään hopealuoteja. Drooneilla ei yksin sotaa voiteta. Jos voitettaisiin, niin Ukraina olisi voittanut sodan jo aikoja sitten.
Hän muistuttaa, että sodat voitetaan strategisella ja operatiivisella tasolla.
– Drooni on vain yksi työkalu. Se on uusi työkalu, joten se tällä hetkellä dominoi taistelukenttää. Parhaillaan on kuitenkin kehitteillä erilaisia puolustushankkeita, joilla voidaan torjua jopa droonien parvihyökkäyksiä. Ja joidenkin vuosien kuluttua ne tulevat palveluskäyttöön, jolloin droonien käyttö monimutkaistuu. Kyse on aseesta ja vasta-aseesta ja niiden kilpailusta.
Puolustusvoimat katsoo näitä asioita strategisella, operatiivisella ja taktisella tasolla. Sodankäyntitapaa ei haluta kopioida Suoraan Ukrainalta.
– Suomi ei aio käydä mahdollista sotaa Ukraina 2.0 -konseptilla, joka on käytännössä sodankäymistä Venäjän ehdoilla. Meillä pyritään keinolla millä hyvänsä pitämään sodankäynti liikkuvana – fluidina – koska me olemme siinä parempia kuin vastapuoli, Toveri toteaa.
– Puolustusvoimat haluaa käyttää omia strategisia vahvuuksiaan, kuten ilma-asetta, joka antaa ihan erilaiset mahdollisuudet iskeä vastustajan syvyyteen. On täysin eri asia ajaa sinne lennokki 20 kilon aselastilla, kun ajaa risteilyohjus 500 kilon aselastilla.
Hän on kuitenkin sitä mieltä, että Finno ja Hobbit puhuivat haastattelussaan pelkkää asiaa ja nostivat esille manioita huomioita.
– Totta kai, he ovat yksittäisiä taistelijoita Ukrainan taistelukentällä. Heillä on se taisteluteknisen ja taktisen tason näkemys. Mutta kun Puolustusvoimat varautuu sodankäyntiin, se lähtee sieltä strategiselta tasolta, putoaa operatiiviselle tasolle ja sitten luodaan sellainen taktiikka ja varustetaso, että voimme käydä sotaa haluamallamme tavalla, ei vihollisen haluamalla tavalla.
LUE MYÖS:
”Itäraja on tyhjä” – Suomalaistaistelijalta vakava varoitus