Yksityisten terveyspalveluiden hintoihin sisältyy niin sanottua piilevää arvonlisäveroa keskimäärin reilut kymmenen prosenttia. Tämä vero jää palveluiden käyttäjien ja asiakkaiden maksettavaksi. Se näkyy myös hyvinvointialueiden ostaessa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Piilevän arvonlisäveron vaikutus on neutralisoitava, esittää Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
– Välituoteostoihin sisältyvät arvonlisäverot siirtyvät yksityisten terveyspalveluntuottajien asiakkaiden maksettavaksi. Verorasitus on erilainen eri toimialoilla. Se on korkeampi terveyspalveluissa, joiden tuottamiseen käytetään enemmän materiaaleja tai joihin tarvitaan suuria investointeja, kuten koneita ja laitteita. Esimerkiksi kuvantamisen ja suun terveydenhuollon palveluissa asiakkaiden maksettavaksi tuleva piilevä arvonlisävero on reilusti yli kymmenen prosenttia, Partanen sanoo tiedotteessa.
Hyvinvointialueita koskee erilainen ja täyden vähennyskelpoisuuden mahdollistava arvonlisäverojärjestelmä.
Hankkiessaan terveyspalveluita yksityiseltä toimijalta hyvinvointialue saa nykyisin laskennallisen viiden prosentin arvonlisäveropalautuksen. Kyseinen hyvitysjärjestelmä otettiin julkisella sektorilla käyttöön 2000-luvun alussa, mutta palautusprosenttia ei ole sen jälkeen korotettu arvonlisäverojen noustessa.
– Suomessa käytössä oleva arvonlisäverojärjestelmä kohtelee julkisia ja yksityisiä terveyspalveluntuottajia eriarvoistavasti. Järjestelmä suosii hyvinvointialueiden omaa palvelutuotantoa eikä kannusta hyödyntämään yksityisellä sektorilla tarjolla olevia palveluita esimerkiksi hoitojonojen purkamiseen. Kun hyvinvointialueet ostavat nykyisin yksityisiä terveyspalveluita noin miljardilla eurolla vuodessa, menettävät ne laskennallisesti 50 miljoonaa euroa, väittää Partanen.
EU:n arvonlisäverodirektiivi mahdollistaa kansallisen päätöksen, jolla terveyspalvelut määritellään arvonlisäverokannalle nolla. Silloin terveysalan palveluntuottajat voivat vähentää hankintoihinsa sisältyvät arvonlisäverot menoistaan eli saavat ne palautuksena takaisin.
– Jos kyseistä muutosta ei toteuteta, täytyy hyvinvointialueille hyvitettävän laskennallisen arvonlisäveron prosenttia korottaa selvästi, esimerkiksi nykyisestä viidestä prosentista kymmeneen prosenttiin, jotta piilevä arvonlisävero ei rasita liikaa hyvinvointialueiden ostoja, Partanen ehdottaa.
