Vuoden alussa astuu voimaan väliaikaisia tukimalleja, joilla kotitalouksien on mahdollista saada apua kasvaneisiin sähkömenoihin.
Ensisijainen tapa on hakea sähkövähennystä verohallinnolta. Vähennykseen on oikeutettu, kun sähköenergiamenot ovat yli 2 000 euroa tammi–huhtikuun aikana ja veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen. Jos kotitaloudelle ei kerry veroja pienien tulojen vuoksi riittävästi, Kelalta voi hakea sähkötukea. Kelan maksamaa sähkötukea voi saada vakituisessa käytössä olevan asunnon sähköenergiamenoihin, jotka ovat syntyneet tammikuun alun ja huhtikuun lopun välillä. Tukea voi saada vain yhden asunnon sähkömenoihin, ja asunnon pitää sijaita Suomessa.
Kuukausittain myönnettävän sähkötuen määrä on 60 prosenttia laskun summasta, josta on vähennetty sähkönsiirron osuus ja 400 euron omavastuu. Enimmillään tukea voi saada 660 euroa kuukaudessa, jos kuukausittaiset sähkömenot ilman siirtomaksuja ovat 1 500 euroa tai enemmän.
Sähkötuen määrä vaihtelee porrastetusti kulutetun sähkön mukaan. Jos kotitalouden sähkölasku omavastuun ja siirtomaksujen jälkeen on 450 euroa kuussa, hän voi saada Kelalta sähkötukea 30 euroa.
Onko tuesta todellista apua?
Tuen ehtoja tarkkaillessa herää kysymys, onko sähkötuesta todellisuudesta hyötyä pienituloisille kotitalouksille, jos sähkömenojen on vähennysten jälkeen oltava yli 400 euroa kuussa, jotta tukea voi saada edes minimimäärän?
Verkkouutisten haastattelema Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen pitää tätä hyvänä kysymyksenä.
– Tuki on tarkoitettu kotitalouksille, jotka eivät pienten tulojen vuoksi voi hyödyntää tuloverotuksen sähkövähennystä. Jos kuukausittainen sähkölasku nousee vaikka 200 eurosta 400 euroon niin se voi joillekin kotitalouksille olla iso kuluerä tuloihin suhteutettuna. Omavastuun vuoksi sähkötukea ei kuitenkaan saisi lainkaan, Laukkanen kertoo esimerkkinä.
Oma kysymyksensä on se, miten pienituloisella kotitaloudella ylipäätään on varaa asua asunnossa, jonka kuukausittainen sähkönkulutus on yli 400 euroa kuukaudessa. Laukkanen huomauttaa, että jos pienituloisen kotitalouden pääasiallinen lämmitysmuoto on sähkö, kuukausittaiset lämmityskulut voivat talvella nousta merkittävästi ja muutos on niin nopea, etteivät investointeja vaativat muutokset energiankulutuksessa ole mahdollisia.
– On siis kotitalouksia, joilla on vaikeuksia maksaa sähkölaskunsa tässä muuttuneessa tilanteessa.
VATTin hiljattain tekemästä analyysista selviää, että sähkölämmitteisissä asunnoissa asuvien pienituloisten sähkönkulutus on keskimäärin pienempää kuin suuremmissa tuloluokissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sähkötuen korkea omavastuu ja siirtomaksujen poisrajaus rajaa suuren osan pienituloisista kotitalouksista tuen ulkopuolelle, sillä heidän sähkölaskunsa eivät ole riittävän suuria tuen saamiseen.
– Tulosten valossa miettisin ainakin sitä, että jos halutaan auttaa kotitalouksia, joille kohonneet sähkölaskut tuottavat isoja haasteita, niin tulisiko omavastuuta alentaa ainakin tästä pienituloisille tarkoitetusta tuesta, Laukkanen toteaa.
Miksi omavastuu on 400 euroa? Näin lain valmistelija vastaa
Mutta minkä takia omavastuu on 400 euroa kuussa, jos tuen tarkoituksena on helpottaa pienituloisten arkea, joiden sähkönkulutus on tutkimusten perusteella suurituloisempia vähäisempää? Verkkouutiset kysyi asiasta lakia valmistelleelta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) neuvottelevalta virkamieheltä Mikko Horkolta.
Hänen mukaansa syy on se, että tuloverotukseen kotitalousvähennyksen kautta tehtävää sähkövähennystä ja väliaikaista sähkötukea valmisteltiin yhdessä.
– Koska sähkövähennyksen ja sähkötuen rajaamista ei voida tehdä eksakteilla tulorajoilla, oli valmistelussa lähtökohtana, että kummankin järjestelmän kriteerit tulee olla suunnilleen samat, jotta toisesta järjestelmästä ei saisi selkeästi parempaa tukea tai hyötyä kuin toisesta. Verovähennyksen alaraja on 2 000 euroa neljältä kuukaudelta, eli 500 euroa kuukautta kohti. Tässä mielessä pienituloisille tarkoitettu sähkötuki auttaa jo hieman pienemmilläkin kustannuksilla, Horko vastaa Verkkouutisille.
Hän muistuttaa, että sähkötuen ajatuksena on tukea poikkeuksellisesta sähköenergian hinnan noususta kärsiviä kotitalouksia.
– Jos alaraja olisi paljon alhaisempi, tuen (tai verovähennyksen) piiriin olisi tullut henkilöitä, joiden sähkölasku on jo aiemminkin ollut saman tasoinen eikä siis nämä viime aikojen korotuksen ole asiaan vaikuttaneet.
Tästä syystä myös sähkön siirtohinnat on rajattu tuen ulkopuolelle, sillä ne eivät ole nousseet samassa tahdissa sähkön hinnan kanssa.
Horkon mukaan lisäksi on muistettava, että kaikkein pienituloisimpien sähkölaskuja on jo ennen sähkön hinnannousua maksettu myös toimeentulotukena.