Tietokirjailija ja Ruotsi-tuntija Mikko Majanderin mukaan Ruotsin vaalien tärkein kysymys ei ole niinkään se, kuka voittaa, vaan se, kuinka pitkälle ruotsidemokraattien vaikutus ulottuu.
– Agenda on liikkunut selkeästi ruotsidemokraattien suuntaan, Majander sanoo Verkkouutisille.
Ruotsissa järjestetään valtiopäivävaalit 13. syyskuuta. Näin Suomesta käsin Ruotsin vaalit ja hallituksen muodostaminen on mielenkiintoinen näytelmä. Ero Suomeen on suuri.
Sosiaalidemokraatit on Ruotsin suosituin puolue tällä hetkellä. Sen kannatus oli elokuun viimeisessä mittauksessa 30,5 prosenttia.
Toiseksi suosituin puolue oli ruotsidemokraatit 18,5 prosentin kannatuksella ja vasta kolmantena tulee tämän hetkinen pääministeripuolue maltillinen kokoomus 17,3 prosentin kannatuksella.
Vaikka ruotsidemokraatit ovat Ruotsin toiseksi suurin puolue, sen puheenjohtaja Jimmie Åkesson ei ole pääministeriehdokas.
Ruotsin seuraava pääministeri on käytännössä joko sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson tai maltillisen kokoomuksen Ulf Kristersson. Andersson on heistä ruotsalaisten silmissä selvästi suositumpi.
– Ruotsissa mennään vaaleihin valmiilla hallitusryhmittymillä ja etukäteen sovituilla pääministeriehdokkailla. Toisin kuin Suomessa, vaalien jälkeen ei lähdetä neuvottelemaan hallituspohjaa tyhjältä pöydältä.
Majanderin mukaan suomalaisesta näkökulmasta Ruotsin vaalien aiheet ovat mielenkiintoisia.
– Olen sanonut, että Suomen tärkeimmät vaalit pidetään Ruotsissa. Kun Ruotsissa tehtiin hallitus ruotsidemokraattien tuella, myös Suomessa alettiin nähdä perussuomalaiset mahdollisena hallituskumppanina.
Ruotsidemokraatit ovat nostaneet näkyväksi teemaksi islamismin nousun.
– Suomessakin islamismi nousee entistä useammin esiin, mutta siinä on vähän sen makua, että ruotsalaiset teesit sovitetaan täällä suomalaiseen ympäristöön.
Ruotsidemokraatit eivät ole enää tukipuolue
Nykyinen hallitus teki vuonna 2022 Tidö-sopimuksen. Se on Ruotsin oikeiston yhteinen ohjelma, jonka kulmakivet ovat tiukempi maahanmuutto-, rikollisuus- ja turvallisuuspolitiikka sekä ydinvoiman vahvistaminen.
Ruotsidemokraatit eivät päässeet mukaan hallitukseen, mutta hallitus ei ole ollut toimintakykyinen ilman ruotsidemokraatteja.
– Tämä tukipuolue on siinä mielessä vähän hassua, että kuitenkin Tidö-sopimus oikeastaan vastaa Suomessa hallitusohjelmaa, ja siinähän ruotsidemokraatit on ollut täysillä mukana, Majander sanoo.
– Ohjelman kannalta nykyinen hallitus on ollut riippuvainen tietysti siitä, mitä sopimukseen on kirjoitettu. Riitakysymyksissä hallitus on ollut riippuvainen ruotsidemokraattien tuesta.
Tulevassa hallituksessa asetelma muuttuu: Åkesson ei enää hyväksy tukipuolueen roolia.
– Åkesson on asettanut ehdoksi, että ei tyydy enää tukipuolueasemaan. Ministeripaikkojen lupaaminen ruotsidemokraateille sisältää sen, että he eivät vaadi pääministerin paikkaa, Majander sanoo.
Majander arvioi, että ruotsidemokraatit tavoittelevat seuraavaksi ministerivastuuta, erityisesti sisäministerin salkkua, jonka kautta puolue voisi vaikuttaa suoraan maahanmuutto- ja rikospolitiikkaan.
Poliittinen keskustelu muuttui
Mikko Majanderin mukaan ruotsidemokraatit ovat muuttaneet Ruotsin poliittista keskustelua voimakkaasti. Sosiaalidemokraatit ovat joutuneet omaksumaan aiempaan tiukemman maahanmuuttolinjan.
Majanderin mukaan Ruotsin esimerkki on osaltaan vaikuttanut siihen, että yhteistyö perussuomalaisten kanssa on Suomessa nähty aiempaa mahdollisempana
Ruotsissa poliittiset äänenpainot ovat koventuneet. Se on näkynyt myös sosiaalidemokraattien äänenpainoissa.
– Kaikkein leimallisin seikka on se, että tämä asenneilmasto maahanmuuttoa kohtaan on kauttaaltaan kiristynyt, ja se on pakottanut sosiaalidemokraatit omaksumaan huomattavasti tiukemman linjan kuin joskus aikaisemmin, Majander sanoo.
– Demarit eivät voi näyttäytyä lepsuna puolueena rikollisuuden ja maahanmuuton suhteen. Majanderin mukaan juuri tässä on syy siihen, miksi Ruotsin vaaleja kannattaa seurata myös Suomessa. Ruotsissa näkyvät poliittiset muutokset ovat usein ennakoineet keskustelua, joka on myöhemmin noussut esiin myös Suomessa.