Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma (kok.) korostaa Etyjin merkitystä alustana rauhaa edistävälle vuoropuhelulle.
Kauma mainitsi torstaina Etyjin ministerineuvoston avajaisissa Pohjois-Makedonian Skopjessa pitämässään puheessa vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjan ja sen periaatteiden tuomisen nykypäivään.
Ministerineuvosto koostuu Etyjin 57 osallistujavaltion ulkoministereistä. Etyj-maiden ulkoministerit olivat torstaina koolla Skopjessa.
Venäjän täysimittaisella hyökkäyksellä Ukrainaa vastaan ja käynnissä olevalla sodalla on syvällisiä vaikutuksia koko Etyjin alueelle.
– Ukrainan kärsivä kansa, jota vastaan on hyökätty raa’asti, pysyy huomiomme keskipisteenä. Emme voi jättää huomiotta näitä selviä ja räikeitä Helsingin perusperiaatteiden loukkauksia, Kauma totesi puheessaan.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov istui paikallaan kokoussalissa kuuntelemassa, kun Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Kauma piti puheenvuoronsa.
Kauma muistuttaa, että konflikteja on meneillään eri puolilla Etyjin aluetta ja rauhan edistämiselle on tarvetta.
Ukrainan suhteen Etyjin merkitys dialogialustana voi korostua siinä vaiheessa, kun Ukraina itse ilmaisee olevansa valmis neuvottelemaan rauhasta. Tällöin Etyjillä on valmiita rakenteita, joita voidaan hyödyntää.
– Kun yritämme luovia tässä epävarmassa maailmantilanteessa, meidän on tunnustettava käsillä olevien kriisien monitahoinen luonne, Kauma totesi puheenvuorossaan.
Useiden kriisien taustalla toimii samoja valtioita, joista monet ovat suurvaltoja, ja sitä kautta kriiseillä on yhteyksiä toisiinsa.
Kauma nosti esiin tarpeen edistää rauhanpyrkimyksiä Etelä-Kaukasiassa Armenian ja Azerbaidzhanin välillä sekä Keski-Aasian vakautta.
Kauma mainitsi myös jännitteiden lisääntymisen Lähi-idässä viittaamalla 7. lokakuuta tehtyihin terrori-iskuihin Israelia vastaan ja Israelin sotilaalliseen vastaukseen Gazassa.
