Reilu viikko sitten kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo paalutti Ylen Ykkösaamussa kokoomuksen reunaehdot sote-uudistukselle. Ne olivat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, säästöt, paremmat palvelut ja valinnanvapaus.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoluonnos valinnanvapaudesta ja maakuntien rahoituslaeista oli juuri vuotanut olennaisilta osin julkisuuteen, ja näytti siltä, että lausunnosta oli tulossa huomattavasti ennakoitua pahempi kokoomuksen kannalta.
Orpo totesi Ykkösaamussa, että mikäli kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että sen uudistukselle asettamat tavoitteet eivät toteudu, puolueella ei ole syytä tukea uudistusta.
Viesti oli suunnattu keskustalle, jonka kansanedustajista osa oli kokoomuslaisten mukaan ryhtynyt kuvittelemaan, että valiokuntakäsittelyssä olisi mahdollista vielä vesittää kokoomukselle tärkeä valinnanvapaus.
Orpon temppu tepsi. Perustuslakivaliokunta sai perjantaina valmiiksi lausuntonsa ja näyttää siltä, että hallitusrintama piti perustuslakivaliokunnassa. Julkisuuteen vuodetun lausuntoluonnoksen pahimmat muotoilut eivät toteutuneet.
Ilta-Sanomien uutisoiman lausuntoluonnoksen mukaan perustuslakivaliokunta piti maakuntien rahoitussääntelyä eli niin sanottua menoleikkuria perustuslain vastaisena. Menorajoittimella on tarkoitus huolehtia, että sote-uudistukselle asetetut kolmen miljardin säästöt toteutuvat. Sen toteaminen perustuslain vastaiseksi olisi tehnyt uudistuksen tukemisesta ainakin kokoomukselle mahdotonta.
Perustuslakivaliokunnan lopullisessa lausunnossa ei näin kohtalokasta linjausta ole. Hallituspuolueiden edustajien tulkinnan mukaan maakuntien rahoituskehysmalli sai perustuslakivaliokunnalta hyväksynnän, eikä menorajoitinta pidetä perustuslain vastaisena, kunhan huolehditaan siitä, että perusoikeudet eivät ole vaarassa.
Valinnanvapautta vaikea perua, kun se on käytössä
Julkisuudessa oppositiopuolueet ovat riekkuneet, että kokoomuksen ”markkinamalli” sai kovan iskun ja perustuslakivaliokunnan lausunto oli valinnanvapauden lopun alku.
Perustuslakivaliokunnan mukaan uudistusta on vaiheistettava palveluittain ja alueittain ja siirtymäkautta on olennaisesti pidennettävä. Valiokunta ei kuitenkaan määritellyt, mitä tuo ”olennaisesti” tarkoittaa, vaan jätti asian sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiin. Se voisi siis olla vaikka puoli vuotta tai vuoden.
Valinnanvapauslakiin voidaan perustuslakivaliokunnan mukaan lisätä menettely, jossa valinnanvapausjärjestelmän käyttöönottoon valmiit maakunnat voivat hakemuksen perusteella siirtyä uuteen järjestelmään ennen siirtymäkauden päättymistä.
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kun jokin maakunta on ehtinyt ottaa valinnanvapausjärjestelmän käyttöön, sitä on hankala perua enää sen jälkeen. Perustuslakiasiantuntijan, julkisoikeuden professorin Juha Lavapuron mukaan valinnanvapausmallin perumista tai korjaamista ajatellen sillä on merkitystä, milloin valinnanvapaus astuu voimaan. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on uhkaillut, että seuraava hallitus peruu ainakin järjestäjän ja tuottajan erottamisen, mikäli SDP pääsee valtaan.
Petteri Orpo totesikin valinnanvapauslainsäädännön perumisesta kysyneelle Demokraatille, että valinnanvapauspilotit ja valmistelutyö ovat käynnissä ja halukkaat maakunnat voivat lähteä valinnanvapauden toteuttamisessa aiemmin liikkeelle. Orpo sanoi, että ”kun kaikki on liikkeellä, se on jo osa suomalaista järjestelmää”.
Vaatimusta EU-notifioinnista ei ole kirjattu ponteen
Kolmas perustuslakivaliokunnan esille nostama olennainen kohta oli valinnanvapausjärjestelmän suhde EU:n valtiontukisääntelyyn ja riski, että järjestelmää voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan. Valiokunta linjasi, että ”valinnanvapausjärjestelmää ei ole syytä ottaa käyttöön, ennen kuin on varmistuttu sen suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn, esimerkiksi niin, että valtioneuvosto notifioi järjestelmän EU:n komissiolle”.
Valinnanvapauslainsäädännön notifiointi eli ilmoittaminen EU:lle kestäisi helposti useita kuukausia. Hallituspuolueiden edustaja huomautti kuitenkin samantien, että tätä vaatimusta ei ole kirjattu lausunnon ponteen. Perustuslakivaliokunta jätti sosiaali- ja terveysvaliokunnan harkittavaksi, milloin valiokunta on riittävän vakuuttunut siitä, ettei riskiä tulkita tukimuotoja EU-säädösten vastaisiksi ole. Sosiaali- ja terveysvaliokunta voi siis päättää, pitääkö sote-palvelut määritellä EU-lainsäädännön mukaisiksi yleishyödyllisiksi SGEI-palveluiksi, tehdäänkö notifointi EU-komissiolle vai ei kumpaakaan.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa ei hallituspuolueiden tulkinnan mukaan ole mitään sellaista, mikä estäisi uudistuksen eteenpäin viemisen hallituspuolueiden hyväksyttävissä olevalla tavalla. Mikäli hallituspuolueiden rintama pitää myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, uudelleen perustuslakivaliokunnassa ja vielä lopullisessa äänestyksessä eduskunnan suuressa salissa, sote- ja maakuntauudistus tulee hyväksytyksi.
Keskustalla kylki auki, kokoomusta uhkaa mustapekka
Keskustassa koetaan, että puolueen kannatus laahaa alamaissa sen vuoksi, että pääministeripuolue joutuu kantamaan vastuun keskeneräisestä sote- ja maakuntauudistuksesta. Puolueella on ”koko ajan kylki auki”. Sen vuoksi keskusta haluaa saattaa uudistuksen satamaan.
Hallituskumppanit yrittävät toistuvasti pelata kokoomukselle mustaapekkaa käteen, mikäli uudistuksen kanssa kipuileva puolue yrittää livetä sote-uudistuksen takaa. Valinnanvapauden läpiviennistä onkin muodostunut puheenjohtaja Petteri Orpolle henkilökohtaisen onnistumisen koetinkivi.
Sekä kokoomuksen että keskustan seuraavissa vaaleissa pärjäämisen kannalta on elintärkeää, että sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lait saadaan hyväksyttyä eduskunnassa.
Petteri Orpo on hoputtanut lakeja valmiiksi ennen eduskunnan kesälomaa. Siniset puolestaan puhuvat maakuntavaalien järjestämisestä ensi vuoden alussa. Hallituksen tavoitteena näyttää olevan, että lait saadaan voimaan heinäkuun puolivälin paikkeilla tai viimeistään elokuun alussa.
