Verkkouutiset

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puolueensa vaaliristeilyllä Suomenlahdella. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Petteri Orpo: Voitontahto on kova

Talouden synkkä tilanne on tunnustettava, mutta toivoakin on, kokoomusjohtaja sanoo.

– Voitontahto on kova, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo summaa Verkkouutisille vaalistartin tunnelmat.

Kokoomus on lähdössä vaaleihin pitkään jatkuneelta gallupien paalupaikalta. Petteri Orpo katsoo tuloksia hyvillään. Kuten puoluejohtajan kuuluukin, kiittää Orpo tuloksista hyvin tehtyä työtä. Perustelujakin löytyy. Orpo myöntää suoraan, että puolueen tilanne ja tunnelma on varsin erilainen kuin neljä vuotta sitten.

– Ero on merkittävä. Ymmärrän sen nyt paremmin. Olimme silloin olleet 12 vuotta hallituksessa ja vaalien alla epäsuositun Sipilän hallituksen valtiovarainministeripuolueena. Olimme hukanneet kokoomuksen viestin.

Oppositiokaudella on Orpon mukaan palattu tekemään politiikkaa puolueen arvopohjalta.

– Viime vaaleissa puhuimme hallituksen suulla ja valtionhoitajana. Nyt kerromme, mitä kokoomus Suomelle haluaa. Tämä on ollut suuria ratkaisevia syitä siihen, että kannatuksemme on noussut ja miksi ihmiset meihin luottavat. Meillä on selkeä näkemys ja selkeä viesti.

Kokoomus avasi eduskuntavaalikampanjan vaaliristeilyllä lauantaina. Johtolause kuuluu ”Nyt on oikea aika”.

– Se taipuu moneen, mutta minulle se tarkoittaa sitä, että nyt on aika muuttaa Suomen suunta ja nyt on aika turvata Suomen tulevaisuus. Pitää tarttua toimeen. Ei ideologista julistusta vaan tekoja, Petteri Orpo sanoo.

– Politiikassa tapana on ollut nyt se, että kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä – mutta kun ei tehdä. Pitää tehdä, ja siihen me olemme valmiita, hän jatkaa.

Toivoa on

Suunnanmuutoksella kokoomusjohtaja viittaa erityisesti talouteen. Valtiovarainministeriö on esittänyt peräti yhdeksän miljardin euron sopeutuksen tarvetta kahdelle vaalikaudelle. Tämän tilannekuvan kokoomus tunnetusti jakaa.

Poliittisten vastustajien mielestä puolue taas viestii inhorealistista talouskuvaa ja tuntuu lupaavan äänestäjille verta, hikeä ja kyyneleitä. Onko puolueen viesti siis kahdeksan laihaa vuotta?

– Tässä on kaksi puolta. Ihan aluksi kaikkien tulee ymmärtää, miten vaikeassa paikassa nyt ollaan. Korkojen nousu oli vihoviimeinen herätys siihen, että jos toimiin ei ryhdytä, meidät hukka perii, Petteri Orpo vastaa.

Hänen mukaansa realistista tilannekuvaa tarvitaan. Menoja on saatava alas.

– Se tarkoittaa leikkauksiakin. Se tarkoittaa, että vähemmän tärkeistä asioista joudutaan luopumaan. Mutta se toivon viesti on, että kaikki on mahdollista. Meillä on matalalla roikkuvia hedelmiä – kuten esimerkiksi tämä ajatus puhtaan energian suurvallasta. Meillä on luonnonvaroja, yrittäjähenkisyyttä, korkea osaaminen. Näillä me pystymme saamaan aikaan nopeallakin aikavälillä talouden kasvua, työpaikkoja ja investointeja Suomeen. Ei tämä näytä toivottomalta, kun vain teemme oikeita asioita, Orpo jatkaa.

Hän teroittaa kuitenkin, ettei pelkkä talouskasvu riitä kuromaan tulojen ja menojen kuilua umpeen. Orpo suuntaa sanansa erityisesti pääministeripuolue SDP:lle.

– Heistä tämä voidaan hoitaa panostamalla rahaa sinne ja tänne. Ei voida. Julkiset menot ja korkomenot paisuvat niin paljon, että meidän on pakko sopeuttaa. Ja samaan aikaan on saatava nopeasti talouskasvua. Silloin me selviämme tästä. Toivoa on.

Onko poliittinen keskustelu sitten mennyt turhankin synkille urille?

– On syytä olla huolissaan. Siinä mielessä ei. Mutta se toivo puuttuu, Orpo pohtii.

– Kun sanoo, että pitää sopeuttaa, tulee heti valtavasti arvostelua siitä, että haluaa leikata. Ei tässä ole kuitenkaan vaihtoehtoa. Muuten edessä ovat vielä suuremmat leikkaukset.

Tarkan euron politiikka loppui

Suomen julkisen talouden tilannekuva on tunnetusti kehno verrattuna pohjoismaisiin verrokkeihin. Esimerkiksi Tanska velkaantui Suomen tapaan kovasti koronapandemiassa. Viimeisten kahden vuoden aikana Tanska on kuitenkin vähentänyt velkaansa liki 30 miljardia euroa.

Petteri Orpon mukaan Tanskassa ja Ruotsissa on suhtauduttu velkaan eri tavalla kuin meillä.

– Ei siellä ole syydetty samalla rahaa kaikkialle muualle meidän hallituksemme tapaan. He ovat priorisoineet. On otettu velkaa sen verran kuin koronan ja Ukrainan sodan takia on jouduttu ottamaan, mutta ei muuhun. He ovat tehneet valintoja ja keskittyneet jo pitkään talouden kasvun vauhdittamiseen ja ylläpitämiseen. Tämä on se ero. Jos meillä olisi Tanskan työllisyysaste, ei meillä olisi tämän kokoisia ongelmia. Mutta he ovat tehneet ne uudistukset, jotka meillä on jätetty tekemättä.

Nykyisen talouskurimuksen perusta valettiin Petteri Orpon mukaan jo hallitusneuvotteluissa neljä vuotta sitten – ennen sotaa ja pandemiaa.

– Tarkan euron politiikka loppui. Valtiovarainministerin tärkein työkalu on perinteisesti ollut punakynä. Kaikki pyytävät jotain ja aina puuttuu rahaa. Silloin piti ottaa budjettikirja ja punakynä ja miettiä, mikä ei ole sitten ihan niin välttämätöntä ja pitää tasapaino. Sitä kynää ei tämän hallituksen valtiovarainministerin penaalista taida enää löytyä., valtiovarainministerinä 2016-2019 ollut Orpo sanoo.

Hän muistelee Antti Rinteen (sd.) johdolla taipaleensa aloittaneen nykyhallituksen alkua ja kummastelee, miten kevyesti veronmaksajien rahojen käyttöön on tällä kaudella suhtauduttu.

– Meille sanottiin, että talouskurin aika on ohi. Meille sanottiin, ettei velasta tarvitse välittää. Sanottiin, että ”rahaa on”. Hallituspuolueista on yritetty sittemmin väittää, että kaikki velka on ollut pakon sanelemaa, koska korona ja niin edelleen – ei ole. Tämä on ollut heiltä ideologinen valinta jo hallitusneuvotteluissa.

Petteri Orpon mukaan kyse oli määrätietoisesta politiikan muutoksesta. Tästä on hänen mielestään puhuttu liian vähän.

Sillä on ollut myös hintansa.

Lisää velkaa 40 miljardia

Sanna Marinin (sd.) hallituksen saldoksi on jäämässä arviolta 40 miljardia euroa lisää velkaa. Siitä noin 11 miljardia euroa on mennyt muuhun kuin koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta johtuviin menoihin.

Korkojen nousu merkitsee, että valtionvelan kulut kasvavat valtavasti. Valtiovarainministeriö esitti alkuvuodesta 1,7 miljardin euron lisäbudjettia. Siitä valtaosa on varattu kasvaviin korkokuluihin. Vielä syksyllä korkomenojen laskettiin nousevan tänä vuonna 1,5 miljardiin euroon. Tämäkin arvio oli kaksinkertainen aiempaan verrattuna. Nyt arviota on korjattu vielä tästäkin ylöspäin noin 2,5 miljardiin euroon.

Ekonomistit ovat ennustaneet tilanteen pahenevan entisestään nopeastikin, kun EKP vähentää velkakirjojen ostamista jo tänä vuonna. Suomen valtion 10-vuotinen lainakorko on noussut viime vuoden miinusmerkkisistä lukemista jo noin kolmeen prosenttiin. Jos uutta lainaa otetaan vaikkapa 10 miljardia euroa, merkitsee kolmen prosentin korko 300 miljoonan euron korkokustannuksia lisää vuodessa. Korkojen nousu myös tuskin jää tähän.

Esimerkiksi EK:n johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen on laskenut, että korkomenot voivat olla hänen mukaansa maltillisella koko lainakannan 3,5 prosentin keskikorolla vuonna 2030 jo peräti seitsemän miljardia euroa vuodessa. Suomen puolustusbudjetti on vertailun vuoksi noin 6,1 miljardia euroa vuodessa.

Petteri Orpo varoittaakin nykymenon jatkamisen seurauksista. Orpo muistuttaa valtiokonttorin laskeneen, että korkomenot voivat olla viidessä vuodessa jo neljän miljardin euron tasolla. Vaalikaudessa puhuttaisiin siis 16 miljardista eurosta. Luottoluokituksen heikkeneminenkin voi tulla eteen.

– Meillähän ei olisi varaa sitä maksaa, kun olemme niin pahasti alijäämäisiä. Pitäisi siis ottaa lisää lainaa. Ne korot ovat oikeasti pois hyvinvointiyhteiskunnan palveluista. Tiedämme, miten paljon rahaa tarvitaan, kun väestö ikääntyy, peruskoulu pitäisi saada kuntoon ja puolustusmenot Naton jäsenyyden edellyttämälle tasolle. Tämä on mahdoton yhtälö. On pakko priorisoida.

LUE MYÖS:
Kokoomuksen yllätysveto: Vaalikampanjan tunnuksena ”Nyt on oikea aika”

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)